Viisikko löytää jäljen -kirjassa Pauli karkaa kotoa

 

Enid Blyton / suom. Lea Karvonen / Tammi 1994

Viisikko löytää jäljen -kirjan alussa Pauli suuttuu vanhemmilleen (minäkin suuttuisin, jos minua mollattaisiin jatkuvasti) ja karkaa yön pimeydessä telttailemaan. Seuraavana päivänä mukaan liittyy Paulin serkku Anne ja pari päivää myöhemmin myös Annen isoveljet Leo ja Dick pyöräilevät paikalle.

Lapset löytävät hylätyn talon ja törmäävät vieraaseen poikaan, jonka isä on arkeologi. Poika käyttäytyy oudosti ja tuntuu olevan kahdessa paikassa yhtä aikaa. Poika ei myöskään ikinä muista juuri hetki sitten käymiään keskusteluja serkusten kanssa. Mistä ihmeestä voi olla kyse? 

"Missä ikinä sinä, Pauli, olet, siellä ei ole mitään lepoa eikä rauhaa." -Paulin äiti

Yöllä Anne näkee valomerkkejä hylätystä talosta. Ei mene kauan ennen kuin lapset kohtaavat epäilyttäviä tyyppejä, löytävät salaisen käytävän ja joutuvat perinteiseen tapaan kiipeliin ennen rikollisten kiinnijäämistä.

Hyvin tavanomainen Viisikko muuten, mutta tällä kertaa Paulin vanhemmat puhuivat lapselleen tavallistakin ärsyttävämmin:

"Älä ole typerä nyt, Pauli."
"Pauli-kulta, älä ole tyhmä nyt. Sinä vain suututat isän."
"Voi Pauli-kulta, älä nyt marise."
"Voi hyvänen aika, miten tyhmä se Pauli on."
"Olen kyllästynyt hänen murjottaviin kasvoihinsa."

Kommentit

  1. Päivi25.2.2025 klo 10.57

    Olen lukenut kirjan ja huomasin saman. Kaunista puhetta lapselle! Minäkin olisin karannut! :D Mutta muistaakseni taisivat sitten katua ( Paulin vanhemmat). Jännittävä seikkailu taisi olla muuten, löysivät luolan yms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia25.2.2025 klo 11.40

      Luola oli kyllä lähestulkoon jokaisessa Viisikossa ja voi miten mä lapsena haaveilin löytäväni sellaisen! Varsinkin Viisikko karkuteillä -kirjan luolakuvaus oli ihanaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään ...
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee ...
Lue lisää

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär

Kuva
Ronja ryövärintytär   odotti pitkään kirjahyllyssämme oikeaa hetkeä tulla luetuksi. Aloitimme kirjan jo kertaalleen viime vuoden puolella, mutta silloin se tuntui lapsista vielä liian hurjalta. Pari viikkoa sitten kuin yhteisestä päätöksestä lapset kysyivät, että ruvettaisiinko nyt lukemaan  Ronjaa , ja mehän ruvettiin! Jos jostain lastenkirjasta voi käyttää sanaa väkevä, niin  Ronja ryövärintyttärestä .  Astrid Lindgrenin  klassikko on ennen kaikkea tarina ystävyydestä, mutta kirja kertoo myös rohkeudesta, tasapainottelusta oikean ja väärän välillä, vanhempien rakkaudesta lapsiaan kohtaan, ennakkoluuloista ja lasten oikeudesta kulkea omia polkujaan. Mukana on myös fantastisia ja jännitystä lisääviä elementtejä ilkeiden männiäisten, julmien ajattarien ja hölmöjen kakkiaisten muodossa. Kun Ronja huusi, männiäiset lopettivat hakkaamisen. Sen sijaan Ronja kuuli jotain pahempaa. Ne olivat ryhtyneet kiipeämään kiveä ylös. Ne lähestyivä...
Lue lisää