Kunnes kuolen - eettisten kysymysten äärelle vievä säeromaani

 

Kunnes kuolen on herkkä säeromaani kovalla teemalla. Kirjan säkeet painavat enemmän kuin voisi ensivilkaisulla ajatella, ja Sini Helmisen luoma dystooppinen maailma jää pyörimään mieleen pitkäksi aikaa. 

Päähenkilö Aani kuuluu päiväperhoihin eli nuorena kuoleviin. Kuten kaikkien, myös Aanin otsaan on tatuoitu Auguuri-algoritmin laskema kuolinpäivä. Aanilla se on niin pian, että muiden lasten vanhemmat kehottavat lapsiaan karttamaan Aanin seuraa. Miksi panostaa ystävyyteen, jos ystävä kuitenkin kohta kuolee? Anonyymit kommentoijat eri keskustelupalstoilla ovat tuohtuneita, kun Aanin kaltaisillekin annetaan mahdollisuus kouluttautua ja elää tavallista elämää. Ei nuorena kuolevaan pitäisi tuhlata yhteiskunnan rahoja, Aanin ympärillä huudetaan.

Mielestäni nämä kuolemaa käsittelevät eettiset kysymykset olivat säeromaanin mielenkiintoisinta antia, sillä ne nostivat ihmisyyden kylmäävän puolen rohkeasti esiin. Nuorille suunnattu Kunnes kuolen ei kuitenkaan ole pelottava tai järkyttävä kirja, eikä esimerkiksi 12-vuotias esikoinen kokenut kirjaa samalla tavalla kuin minä. (Tämä oli muuten hänen ensimmäinen säeromaaninsa, ja kirjan tyyli tuli hänelle yllätyksenä. "Äiti, tää olikin joku runokirja, mutta tässä ei ole riimejä ja sanat on ihan oudossa järjestyksessä.")

Ps. Molemmat lapseni äänestivät tämän kirjan kantta hienoimmaksi Turun Kirjamessuilla. Kannen on suunnitellut upeista kansistaan tunnettu Karin Niemi.