Instagram-kirjat syyskuu 2024
Maarit Nurmi / Myllylahti 2024 / arvostelukappale
Etsiväkaverit hevosten jäljillä on pienille koululaisille suunnatun sarjan kahdeksas osa ja ensimmäinen, johon itse tutustun. Kirjassa on monta hauskaa, lasten lukutaitoa ja -innostusta tukevaa ratkaisua ja mustavalkoinen tikku-ukkokuvitus.
Etsiväkaverit Vilkku ja Anton saattelevat Vilkun pikkusiskoa saaren uudelle ratsastuskoululle jakuulevat sattumalta puhelinkeskustelun, joka saa kaksikon epäilyt heräämään. Epäluotettavan lurjuksen maineessa oleva Esko on myynyt hevosvitamiineja, jotka eivät kestäisi tarkempaa tutkiskelua. Vilkku ja Anton päättävät selvittää koko sotkun. Se ei kuitenkaan onnistu noin vain, sillä ensin katoaa puhelin ja sitten toinen etsivistä...
Maarit Nurmen lastendekkari yhdistää helppolukuisuuden lempeään jännitykseen. Meillä ei innostuttu tikku-ukoista, mutta luku-urakan keventämiseen ne olivat ihan käypä ratkaisu.
Tuula Kallioniemi / kuv. Leena Lumme / Otava 2024 / arvostelukappale
Tuula Kallioniemen Konsta on aivan huikea hahmo! Miksi ihmeessä tutustuin häneen vasta nyt? Tämä epävarma ja aito ekaluokkalainen kompuroi pelko persauksissa koulupäivästä toiseen kerrassaan hellyttävästi. Konstan kauhuskenaariot ja sisäiset monologit ovat hilpeää luettavaa, mutta Konstassa on myös jotain todella koskettavaa. Konstan panikointi ja jännitys muistuttavat aikuisia siitä, miten riippuvaisia lapset ovat jonkun varttuneemman ohjauksesta, tiedosta ja tuesta. Toisaalta Konsta tuntuu olevan parhaimmillaan tiukoissa paikoissa. Mikä pieni ja uuttera arjen sankari! ♡
Nämä kaksi ensimmäistä Konsta-kirjaa ovat jo 20 vuotta vanhoja, mutta kirjojen lempeä huumori toimii hyvin tänäkin päivänä. Konstaa jännittävät asiat ovat tuttuja nykykoululaisillekin: miten sukset saa jalkaan, entä jos myöhästyy koulusta, miksi esitelmän pito saa mahan kipristelemään, kutsutaanko kaikki synttäreille, osaavatko kaikki muut jo uida ja pääseekö syksyllä varmasti siirtymään seuraavalle luokalle? Näihin ja moneen muuhun koululaisen kiperään pulmaan saa vastauksen Konstalta.
Nämä kaksi ensimmäistä Konsta-kirjaa ovat jo 20 vuotta vanhoja, mutta kirjojen lempeä huumori toimii hyvin tänäkin päivänä. Konstaa jännittävät asiat ovat tuttuja nykykoululaisillekin: miten sukset saa jalkaan, entä jos myöhästyy koulusta, miksi esitelmän pito saa mahan kipristelemään, kutsutaanko kaikki synttäreille, osaavatko kaikki muut jo uida ja pääseekö syksyllä varmasti siirtymään seuraavalle luokalle? Näihin ja moneen muuhun koululaisen kiperään pulmaan saa vastauksen Konstalta.
Satu Kivinen / Otava 2017
Pese hampaat ennen kuin pussaat on Satu Kivisen esikoisteos 14-vuotiaasta Sofiasta, joka alkaa kirjoittaa konstailematonta päiväkirjaa. Herkullisiin kansiin puettu tarina on hauskaa ja kevyttä luettavaa teineille.
Sofia tykkää listoista, minkä vuoksi kirjoitin myös omat ajatukseni kirjasta listaksi:
- tämähän on kuin Tuija Lehtisen ja Annen & Ellun rakkauslapsi
- 90-luku soittaa ja pyytää naistenlehtivinkit takaisin (vai ovatko ne ironisesti mukana?)
- well hello alapääjutut
- huoooooh laihdutuspuhe
- lukevatko nykyteinit muka Nora Robertsia, tuota ryöppyävähiuksisten, sanavalmiiden sankarittarien luojaa?
- eikä mikä yllätys lopussa! 💕 täytyy googlettaa, löytyykö tästä jatko-osa
- höh, ei löydy
Ps. Omat reaktioni joihinkin Sofian ronskempiin kommentteihin olivat kerrassaan valaisevia. Jos Sofian tilalla olisi ollut teinipoika, mikään jutuista ei todennäköisesti olisi saanut minua edes kohottamaan kulmiani. Tämä kirja oli siis hyvä oppitunti omien ajatusansojen tunnistamiseen!
Satu-Lotta Pitko / Ulpu Kaikkonen / Aviador 2024 / arvostelukappale
Pian koulun alettua alakuloinen Senja kohtaa kotimatkalla Neela Neulansilmän, jonka ilo ja ilkikurisuus ovat täsmälääke Senjan mielipahaan. Neela ei kuitenkaan käy samaa koulua kuin Senja, jota kiusataan päivittäin. Aikuisille kertominen ei ole Senjan mielestä vaihtoehto, sillä äidillä on tarpeeksi murheita muutenkin ja luokanopettaja ei varmaan edes uskoisi. Välkkävalvojakin vain kehottaa yksin leikkivää lasta reipastumaan.
Onneksi Senjalla on Neela... Neela on kuin Peppi Pitkätossu, joka tekee mitä haluaa, arvostelee aikuisia eikä pelkää mitään. Mutta toisin kuin Peppi, Neela ilmestyy ja katoaa aina yhtäkkiä. Kun Senja löytää uuden harrastuksen myötä toisenkin ystävän, Neela katoaa lopullisesti.
Satu-Lotta Pitkon kirjoittama Neela Neulansilmä huokuu lämpöä ja lasten puolella olemista. Tarina kulkee mukavassa rytmissä välillä vikkelämmin mutta aina riittävän rauhallisesti. Ulpu Kaikkosen upeat kuvat, joita lukijan iloksi on paljon, auttavat Senjaan tutustumisessa. Kirja on sydämellinen, toiveikas ja tärkeä. Ponteva lukusuositus!
Reetta Niemelä / Salla Savolainen / Otava 2015
Ystäväni Uljas on iki-ihanan ponisarjan avausosa. Reetta Niemelän kirjoittamaa helppolukuista sarjaa kuvitti ensin Salla Savolainen ja nykyään Emmi Jormalainen. Uljas-kirjoja tehdään selvästi suurella sydämellä, ja vastaanottavaista lukijakuntaa luulisi löytyvän tällaisille herttaisille ponikirjoille.
Tapahtumapaikkana on viihtyisä Tikkumäen talli, joka on joillekin ehkä tuttu samannimisestä kuvakirjasarjasta ja Ylen lastenohjelmasta. Päähenkilö Iiris on pieni alakoululainen, joka on aloittanut ponikerhon parhaan ystävänsä Riinan kanssa. Ponikerhossa opetellaan ponien hoitamista ja ratsastusta. Samalla harjoitellaan kuin vaivihkaa kaveritaitoja ja vahvistetaan ryhmähenkeä.
Iiris pitää eniten Uljas-nimisestä ponista, joka onkin aivan ihana otus ja toimii kuin ajatus. Iiris tykkää myös söpöstä kerhokaverista, Paulista, ja tallinomistajien sukulaistytöstä Millasta, joka näyttää niin coolilta ratsastustamineissaan. Mutta kun Iiris näkee Millan tekevän jotain kauheaa, rakkaan ponikerhon hohto on vaarassa himmetä.
Metallinetsijät ja aarre maan alla on lupaava alku lastenkirjasarjalle, jossa on pääosassa virkistävän erilainen harrastus: metallinetsintä. Vanhempien eroa ja kotitalon myymisaikeita sureva Joel innostuu saatuaan isältään metallinpaljastimen. Sen avulla voi löytää vaikka mitä muinaisaarteita! Ensimmäinen aarre löytyykin saman tien naapurin pihalta, mutta muuten metallinpaljastin piippailee lähinnä pullonkorkkien takia.
Kun Joel lähtee löytöretkelle uimarannalle, hän löytää heti jotain odottamatonta ja mittaamattoman arvokasta: uuden ystävän. Julle jakaa Joelin innostuksen metallinetsinnästä, ja lapset sopivat menevänsä heti seuraavana päivänä uudestaan metallinpaljastinhommiin. Uuden ystävän avulla Joel myös löytää itsestään rohkeuden tehdä rikosilmoituksen häntä häiriköineistä kiusaajista. Oli ihana lukea, miten innoissaan Joel seuraavana aamuna heräsi uuteen päivään: hauskat suunnitelmat ystävän kanssa ovat aika lailla parasta lomatekemistä. Isäkin vaikutti jotenkin pirteämmältä. (Jyri Paretskoin tyyli pääsi muuten yllättämään: odotin koheltavampaa menoa ja sainkin tarkkanäköistä, herkkävireistä kerrontaa.)
Alle 100-sivuinen lastenromaani on helppoa luettavaa myös vähemmän lukeville. Metallinpaljastimesta kerrotaan kaikenlaista hyödyllistä ja kiinnostavaa, ja aloin itsekin miettiä, miten hauskaa olisi etsiä aarteita sellaisen kanssa. Vähän samanlaista tekemisen riemua olen kokenut roskien keräämisestä ja geokätköilystä, tosin olen tuossa ensin mainitussa paljon parempi.
Ensimmäinen osa päättyi jännittävään koukkuun! Onneksi jatkoa on jo ilmestynyt.
Metallinetsijät-sarja sopii kaikenikäisille, etenkin alakoululaisille.
Kun Joel lähtee löytöretkelle uimarannalle, hän löytää heti jotain odottamatonta ja mittaamattoman arvokasta: uuden ystävän. Julle jakaa Joelin innostuksen metallinetsinnästä, ja lapset sopivat menevänsä heti seuraavana päivänä uudestaan metallinpaljastinhommiin. Uuden ystävän avulla Joel myös löytää itsestään rohkeuden tehdä rikosilmoituksen häntä häiriköineistä kiusaajista. Oli ihana lukea, miten innoissaan Joel seuraavana aamuna heräsi uuteen päivään: hauskat suunnitelmat ystävän kanssa ovat aika lailla parasta lomatekemistä. Isäkin vaikutti jotenkin pirteämmältä. (Jyri Paretskoin tyyli pääsi muuten yllättämään: odotin koheltavampaa menoa ja sainkin tarkkanäköistä, herkkävireistä kerrontaa.)
Alle 100-sivuinen lastenromaani on helppoa luettavaa myös vähemmän lukeville. Metallinpaljastimesta kerrotaan kaikenlaista hyödyllistä ja kiinnostavaa, ja aloin itsekin miettiä, miten hauskaa olisi etsiä aarteita sellaisen kanssa. Vähän samanlaista tekemisen riemua olen kokenut roskien keräämisestä ja geokätköilystä, tosin olen tuossa ensin mainitussa paljon parempi.
Ensimmäinen osa päättyi jännittävään koukkuun! Onneksi jatkoa on jo ilmestynyt.
Metallinetsijät-sarja sopii kaikenikäisille, etenkin alakoululaisille.
Lätkä-Lauri saa kuulla jotain hyvällä ja huonolla tavalla tajunnanräjäyttävää Roope Lipastin suositun sarjan uusimmassa osassa.
Laurin joukkueella, Nikkelin Hockey Lämäreillä, on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä pelaamaan oikeita NHL-junnuja vastaan. Maalivahti Lauri ja paras ystävä, huippuhyökkääjä Veeti, ovat aivan innoissaan, kunnes märkä rätti pyyhkäisee hymyn poikien naamalta: Veeti muuttaa toiselle puolelle Suomea. Yhtäkkiä on vaarassa niin lätkäunelmat kuin ikuinen ystävyys.
Lätkä-Lauri ja painajaispeli on tuttuun tapaan täynnä sekä ilmiselvää että hienovaraisempaa huumoria, kohelluksentäyteistä kouluarkea ja välittäviä aikuisia. Harri Oksasen kuvitustyyli sopii näille kirjoille kuin räpylä Laurin käteen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Täällä voit kommentoida! :)