Kolme riipaisevaa kesäkirjaa nuorille



Katri Alatalo / kansi: Karin Niemi / Hertta 2024 / arvostelukappale

Julilla on ADHD, mutta ei peruskoulun päättötodistusta. Hänellä on petipaikka maailman surkeimmalla kesäleirillä mutta ei aikomustakaan jäädä sinne. Heti ensimmäisenä leiriyönä Juli varastaa auton ja ottaa hatkat. Julin tyrmistykseksi mukaan änkeää taiteellinen Bao, joka on Julille alkuun täysi mysteeri mutta lopulta juuri sitä, mitä paksun suojakuoren panssarikseen kasvattanut Juli tarvitsee.

Kesäkuu antaa meille yhden yön verran katseluaikaa nuorten mieliin. Minussa Juli ja Bao herättivät hellyyttä, vertaisilleen he ehkä tarjoavat tukea ja näkökulmia. Kaunis pieni teos - ja upea kansi Karin Niemeltä jälleen kerran!


  

Taina Niemi / Otava 2024

Laiva on lastattu tai oikeastaan ämpäri täytetty unelmilla Otavan nuortenromaanikilpailun voittaneessa nuortenkirjassa. Taina Niemen kirjoittama Ämpärikesä kertoo millaista on olla peruskoulunsa päättänyt nuori 2020-luvun Suomessa. Tarinassa kuvataan kesäloman ensimmäistä viikkoa, ja vaikka päiviä ei kulu monta, ehtii siinäkin ajassa unelmia toteutua ja murskaantua.

Matilda ja Meri ovat parhaat ystävykset, joiden unelma yhteisestä Berliinin-reissusta on toteutumassa. Vai onko kyseessä sittenkin vain toisen unelma? Arttu pakenee pahaa oloaan lapsuuden turvasatamaan ja saa yllättävän liittolaisen. Jere tekee rohkean ratkaisun ystävien tukemana ja tulee samalla auttaneeksi myös traumasta kärsivää Saanaa. Niila paljastaa jotain, mikä ei ehkä olekaan niin yllättävää kuin hän luuli. Samu matkustaa bussilla pikkukaupunkiin rakkauden perässä ja pettyy.

Ämpärikesä ei päästä lukijaa helpolla, mutta antaa myös ymmärtää, että toivoa on. Samalla kirja muistuttaa siitä, että harvoin mikään on sitä miltä näyttää.

Lämmin lukusuositus Ämpärikesälle, olit sitten aito nuori tai nelikymppinen nuori niin kuin allekirjoittanut. 

 


Nadja Sumanen / Otava 2015

Rambo on nuortenkirja, joka jää ihon alle pitkäksi aikaa. ADHD-diagnoosia seuranneesta terapiasta hyötynyt herkkä puissa roikkuja Rambo ei varsinaisesti odota kesälomaa, koska koulussa saa ruokaa. 14-vuotiaan Rambon äiti on masentunut, eikä jaksa huolehtia lapsensa perustarpeista, rutiineista tai oikein mistään. Isäänsä Rambo ei tunne, mutta kotona pyörii äidin uusin miesystävä Risto.

Rambon pohdinnat perheiden erilaisista tilanteista ja sitä kautta lasten eriarvoisesta asemasta särkevät sydämen. Liikaa vastuuta kantamaan joutunut Rambo miettii, että jos syntyy vahinkona niin on jo valmiiksi elämästä syrjäytynyt. Ei silloin osaa toivoa saatikaan suunnitella mitään.

Kun Rambo, äiti ja Risto lähtevät kesänviettoon Riston vanhempien mökille, Rambo näkee, että toisinkin voi olla. Hän hämmästelee Annikin tapaa noudattaa ruokailuissa tiettyä rytmiä. Annikki ostaa Rambolle hammasharjan. Erkki opettaa lämmittämään saunaa.

Rotan vanhemmat ovat turvallisia, välittäviä aikuisia. Eivät täydellisiä, mutta vastuuntuntoisia.
Äidillinen Annikki ottaa Rambon siipiensä suojaan ja hoivaa lasta kuin siipirikkoa linnunpoikaa. Sellainen Rambo vähän onkin, toisaalta tämä on myös sisukas, uskalias ja huolehtiva.

Nadja Sumasen upea nuortenkirja voitti vuonna 2015 Otavan nuortenromaanikilpailun ja Finlandia Juniorin.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär