Instagram-kirjat heinäkuu 2024

 Karo Heikkinen / Karisto 2006

 

Sirpale on melkein 20 vuotta ilmestymisestään edelleen ajankohtainen nuortenkirja. Se kertoo 11-vuotiaasta Emmistä, joka yrittää keinolla millä hyvänsä pysytellä kovisporukan suosiossa, ettei häntä vain alettaisi kiusata.

Emmi joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle ja aloittamaan uudessa koulussa. Epävarmana hän alkaa kaveerata kahden "koviksen" kanssa. Pian Emmi on tilanteessa, jossa on melkein pakko tehdä niin kuin kaverit sanovat ettei joudu samalla tavalla kiusatuksi kuin samalla luokalla oleva Sanni.

Loppu on onnellisen ennalta-arvattava, mutta Emmin matka epävarmasta tulokkaasta rohkeaksi ja oikeudenmukaiseksi omaksi itsekseen oli paikoin tukalaa luettavaa. Karo Heikkinen on kirjoittanut aidon oloisen, nopeatempoisen tarinan, jota suosittelen varhaisteineille ja oikeastaan myös heidän vanhemmilleen.

Helena Immonen / Pasi Leinonen / Tammi 2024 / arvostelukappale

Purppurausvan animaagit - Karakalin voima kertoo 12 vuotta täyttävästä Tommosta. Tommo saa jännittävän heimoseremonian päätteeksi oman eläinhahmonsa. Tommosta tulee aavikkoilves eli karakali, mutta ennen kuin hänet hyväksytään täysipainoiseksi animaagiksi, hänen on suoritettava vaarallinen vaellus mystisessä Purppurausvassa. Animaagien elämä sekä kiehtoo että pelottaa Tommoa, joka haluaa kovasti näyttää kykynsä muille heimolaisille ja häntä usein härnääville veljille.

Tommo tapaa heti vaelluksen ensimetreillä animaagien vieroksuman Aasan, joka on perustanut itselleen kodin Purppurausvaan. Aasa on vano eli ilman eläinhahmoa jäänyt ihminen. Tommo suhtautuu Aasaan aluksi kovin ennakkoluuloisesti, mutta huomaa nopeasti saaneensa arvokkaan ystävän. Aasan jousiammuntataitoja tarvitaan jo vaelluksen ensimetreillä.

Karakalin voima lähti vahvasti liikkeelle. Kirja todella tempaisi meidät mukaansa! Ainakin tässä avausosassa on verta, vihollisia ja vaaroja - ja niitä ainakin omat lapseni kirjaseikkailuiltaan toivovat. Pääpahis Ismar, jonka hahmo on villikoira, on kutkuttavan katala ketale.

Kirja sopii isommille alakoululaisille ja muillekin laadukkaista seikkailuista pitäville. Jäämme odottamaan innokkaasti jatkoa!

Ps. Lapset alkavat olla niin ronkeleita varsinkin yhdessä luettavien kirjojen suhteen, että jouduin monta kertaa tyrkyttämään tätä ennen kuin sain armollisesti luvan lukea _yhden_ luvun. Se riitti sinetöimään diilin. Ideaalimaailmassa lapseni janoaisivat jatkuvasti lisää luettavaa eivätkä nyrpistäisi nenäänsä verkkaisesti alkaville romaaneille, mutta tässä tosimaailmassa heidän vapaa-ajastaan kilpailee niin moni muukin asia, että lukukipinän vaaliminen vaatii viitseliäisyyttä myös vanhemmilta. Onneksi se, että olemme lukeneet aina, on iskostunut lapsiin tietynlaisena rutiinina. Ei (sentään) minään "pakko pestä hampaat" -tyyppisenä velvollisuutena mutta sen suuntaisena automaattisena toimenpiteenä vaikkapa ennen nukkumaanmenoa.

Aleksi Delikouras / Otava 2011

 
Nörtti 1 - New game on hulvaton pläjäys pelaamiseen ja tietokoneisiin suuntautuneen teinin ajatuksenvirtaa. Kirja myös selätti lapseni lukujumin ja sai hänet haluamaan lisää Nörtin aivoituksia. (Näköjään runsas kiroilu ja poliittinen epäkorrektius ovat avaimet 12-vuotiaan lukuintoon.)

Päähenkilö, DragonSlayer666, pelaisi mieluummin virtuaalipelejä kuin kävisi koulua. Valitettavasti äiti on eri linjoilla ja muutenkin tiukka: äiti muun muassa pakottaa lapsensa mökille marjoja keräämään ja bondaamaan kreikkalaisen miesystävänsä kanssa. Onneksi metsästä pääsee livahtamaan bussipysäkille ja takaisin kaupunkiin.

Ps. Yle Areenassa on tälläkin hetkellä katsottavissa kirjailija Aleksi Delikourasin ohjaama sarja, joka perustuu Nörtti-kirjoihin.

Marisha Rasi-Koskinen / WSOY 2022

 
Pudonneet kertoo Ianista, joka tekee konemusiikkia, Eliaksesta, joka keksii roolipeli-idean ja K:sta, joka ei puhu itsestään mitään. Tärkeässä roolissa on myös valolle allerginen meedio.

Jos jotain kirjaa voi kuvata sipulimaiseksi, niin tätä. Marisha Rasi-Koskisen Finlandia-ehdokas on kiehtova, kerros kerrokselta avautuva nuortenromaani elämän sattumanvaraisuudesta.
Tiesin ennen kirjan aloittamista, että juonessa on joku koukku, en vain tiennyt mikä. Puoliväliin asti nuorten tarinat tuntuivat aika tavanomaisilta, jopa vähän tylsiltä, mutta sitten sipuli suorastaan mäjähti halki ja huomasin pohtivani yksilön olemassaoloa muina kierkegaardeina.

Nuorille lukijoille Pudonneet saattaa olla jopa tajunnanräjäyttävä lukukokemus. Toivottavasti nuoret vain malttavat pysähtyä tämän verkkaisesti alkavan, sirpaleista koostuvan ja älynystyröitä hellivän taideteoksen äärelle. 

Elsa Heikkinen / Martta Wendelin / Kirjapaja 1977

Metsänväen suojatti on eläväisesti kerrottu seikkailu pienestä Samista, joka eksyy metsään ja Annamuorista, joka turvautuu luonnon ja eläinten apuun löytääkseen pojanpoikansa. Topeliuksen Vattumadon tavoin tämä kaunis kuvakirja opettaa - jopa vähän holhoavasti - kunnioittamaan luontoa. "Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa" -sanonta kiteyttää hyvin tämän kirjan sanoman.

Martta Wendelinin piirrokset kirjan sivuilla ovat kuin sarja pieniä kansallisaarteita. Postikorteista, opetustauluista ja Kotiliesi-kansista tuttu Wendelin on jäänyt mieleeni samanlaisena polvihousuisten, punaposkisten ja ahonlaitaa astelevien lasten piirtäjänä kuin Rudolf Koivu. 

 

Veera Salmi / Otava 2022

Ensimmäinen ajatukseni Oboin kirjasta oli, että mitä ihmeen sillisalaattia tämä on. (Luenko dystopiaa? Kyllä. Fantasiaa? Jep. Onko kyseessä satu? On. Seikkailu? Juu.) Parin luvun jälkeen olin varovaisen innostunut - hyvä tarina luvassa! - mutta myös skeptinen sen suhteen, kuinka moni lapsi tai nuori oikeasti jaksaa edes kirjan puoliväliin. Tämä lastenromaani ei nimittäin päästä lukijaa helpolla, ja lukuisat kirjalliset viittaukset todennäköisesti menevät monelta lapselta ohi. Tavallaan pohdintani sopii hyvin Oboin kirjan maailmaan, jossa ihmiset ovat menettäneet kykynsä lukea ja kuvitella asioita.

Vankilassa siskojensa kanssa varttunut ja sieltä tarinan alussa lapsuudenkotiaan etsimään karkaava 13-vuotias Oboi kuuluu niihin harvoihin, jotka osaavat lukea. Kun hän saapuu Vuorikaupunkiin, hän näkee ihmisten toimivan kämmeneen upotetun tekoälylaitteen, Kjammenen, ohjeistamina. Oboille selviää, että lukutaito on tietoisesti pyritty tuhoamaan. Pystyykö maailman vielä pelastamaan?

Oboin kirja on taitavasti sävelletty ylistyslaulu saduille ja mielikuvitukselle. Jos tykkäät intertekstuaalisista kirjoista, tykkäät todennäköisesti myös Oboin kirjasta. 

 

Satu Tammela / Kaarna 2024 / arvostelukappale

Murtumia on herkkä säeromaani herkästä aiheesta. Murrosiän muutokset, jotka vaikuttavat niin kehoon, mieleen, perhedynamiikkaan kuin ihmissuhteisiinkin, kuvautuvat kauniisti Satu Tammelan ilmavassa nuortenkirjassa. Murtumia antaa ilahduttavasti äänen myös romanikulttuurille.

En ole säeromaanien suurkuluttaja, mutta ihailen kyllä kirjailijoiden taitoa punoa isoja asioita pieneen tilaan.

Topelius / Kristina Segercrantz / WSOY 2005

Muurahainen lääkärissä ei ehkä ole Topeliuksen tunnetuin satu, mutta yksi oudoimmista kyllä.

Kristina Segercrantzin kuvittama kirja kertoo muurahaislapsesta, jolta katkeaa jalka. Muurahaisen äiti vie lapsensa Helsinkiin, jossa suurlääkäri vahingossa irrottaa potilaalta toisenkin jalan. Seuraava etappi on laihduttavia kylpyjä tarjoavan tohtorin luona, mutta tämän vastaanotolla muurahaislapsi hukkuu ammeeseen. Äiti ei tästäkään lannistu vaan vie lapsensa ruumiin ja irronneet jalat kansanparantajalle, jonka neuvosta äiti herättää puolikuolleen sirkan hieromaan lasta. Pikkumuurahainen virkoaa eloon ja kansanparantaja sitoo jalat paikoilleen. Palkaksi parantaja pyytää äitiä ruokkimaan leppäkerttua, jota tarinassa nimitetään myös neitsyt Marian avaimenvartijaksi. Google tiesi kertoa, että tämä on ruotsalainen tapa ja että Topelius on kirjoittanut myös kertomuksen nimeltään Neitsyt Marian avaimenvartija.

Tämän hämmentävän tarinan on sanottu kertovan äidinrakkaudesta, ja näin varmasti onkin, mutta minulle tästä tuli mieleen erityisesti lääkärien tekemät hoitovirheet. 😜