Instagram-kirjat kesäkuu 2024
Jorn Lier Horst / Hans Jorgen Sandnes / Otava 2024 / arvostelukappale
Operaatio Romuvaras ei ole kirjan jännittävin osa, vaikka hurjan kansikuvan perusteella näin voisi luulla. Mukava lisäys sarjaan kuitenkin.
Naraka oli aivan yhtä sykähdyttävä lukukokemus kuin Sang. Elina Pitkäkankaan luoma maailma tulvii kauniita yksityiskohtia ja suuria tunteita puhumattakaan huimista seikkailuista ja karuista kohtaloista. Päähenkilö Dawein ja hänen läheistensä puolesta sai jännittää sydän sykkyrällä loppuun asti.
Teospari Sang/Naraka on yksi parhaista genrensä edustajista, jonka olen koskaan lukenut. Toivottavasti Dawein tarina valloittaa vielä koko maailman!
Katri Alatalo / kansi: Karin Niemi / Hertta 2024 / arvostelukappale
Julilla on ADHD, mutta ei peruskoulun päättötodistusta. Hänellä on petipaikka maailman surkeimmalla kesäleirillä mutta ei aikomustakaan jäädä sinne. Heti ensimmäisenä leiriyönä Juli varastaa auton ja ottaa hatkat. Julin tyrmistykseksi mukaan änkeää taiteellinen Bao, joka on Julille alkuun täysi mysteeri mutta lopulta juuri sitä, mitä paksun suojakuoren panssarikseen kasvattanut Juli tarvitsee.
Kesäkuu antaa meille yhden yön verran katseluaikaa nuorten mieliin. Minussa Juli ja Bao herättivät hellyyttä, vertaisilleen he ehkä tarjoavat tukea ja näkökulmia. Kaunis pieni teos - ja upea kansi Karin Niemeltä jälleen kerran!
Ali Standish / suom. Jaana Kapari-Jatta / Tammi 2024
Skotlantilainen Arthur on juuri päättänyt jättää koulun kesken ja mennä töihin turvatakseen köyhälle perheelleen elannon, kun sattuma puuttuu peliin. Arthur saa kutsun salaperäiseen Baskervillen kouluun, jossa opiskelee vain poikkeuksellisia oppilaita. Koulussa Arthur saa uusia ystäviä - ja vihollisia - ja päätyy selvittämään mysteeriä.
Outoja tapauksia Baskervillen koulussa ei ole ainutlaatuinen tarina, päinvastoin: köyhistä oloista ponnistava kyvykäs nuori sisäoppilaitoksessa on kulunut kuvio kirjallisuudessa. Myös Sherlock Holmesista on nähty kaikenlaisia versioita. Kirja on kuitenkin vetävästi kirjoitettu, hyvin suomennettu ja kaikin puolin kelpo seikkailuromaani isommille alakoululaisille. Mielestäni oli myös kiinnostavaa, että perikunnan luvalla julkaistussa tarinassa on poimintoja oikean Arthur Conan Doylen elämästä.
Nora Lehtisen kirjoittama ja Erika Kallasmaan kuvittama Alma ja ilmapallo sai minut hyvälle tuulelle. Ilmapalloissa on taikaa!
Alma on saanut punaisen ilmapallon. Hän piirtää sille silmät ja suun. Alma ulkoiluttaa palloaan puistossa, mutta sitten tapahtuu kauheita: ilmapallo pääsee karkuun ja liitelee pian kaukana yläilmoissa. Ensin Alma on lohduton, mutta pian häntä helpottaa ajatus siitä, että omille teilleen lähtenyt ilmapallo ilahduttaa niitä ihmisiä, joiden ohi se leijailee.
Alma ja ilmapallo on todella toimiva kokonaisuus. Pidin erityisesti Alman äidin tavasta ottaa Alman suru ja pettymys vastaan sellaisina kuin ne tulivat sen sijaan, että lapsen harmitusta olisi vähätelty tai mielipahaa yritetty välttää uuden ilmapallon hankkimisella.
Erika Kallasmaan upean kuvituksen äärellä viipyy mielellään tovin jos toisenkin.
Marvi Jalo / Tammi 1994
Voihan Tammisen Juke 🙈 Seiskaluokan fiktiivinen ihastukseni, Pirttijärven sosiaalihuollon pulmapalikka ja poliisien riesa, nahkatakkinen lintsaaja ja tyttöjen naurattaja Jukka on lopulta saanut ratsutyttö Katin ihastumaan itseensä.
Kuten edellisessä Ratsutyttö-postauksessa uumoilin, ei tämä Ratsutyttö ja rakkaus niin eeppinen rakkaustarina ollut kuin millaisena se minulle 13-vuotiaana näyttäytyi. Silloin kopioin lopun suutelukohtauksen päiväkirjaani.
Marvi Jalon Ratsutyttö-sarja on kestänyt aikaa ihailtavan hyvin, ja voin sarjaa kyllä suositella varsinkin realistisista heppakirjoista pitäville.
Kuten edellisessä Ratsutyttö-postauksessa uumoilin, ei tämä Ratsutyttö ja rakkaus niin eeppinen rakkaustarina ollut kuin millaisena se minulle 13-vuotiaana näyttäytyi. Silloin kopioin lopun suutelukohtauksen päiväkirjaani.
Marvi Jalon Ratsutyttö-sarja on kestänyt aikaa ihailtavan hyvin, ja voin sarjaa kyllä suositella varsinkin realistisista heppakirjoista pitäville.
Anniina Mikama / WSOY 2018
Taikuri ja taskuvaras on kiehtova, mielikuvituksellinen romaani 1890-luvun Helsingistä. Kirjan loppu oli mukavan yllättävä.
16-vuotias orpo, Mina, asuu vuotavassa halkoliiterissä ja näpistelee henkensä pitimiksi. Tom on nerokas taikuri, joka pestaa Minan apulaisekseen jouduttuaan ensin Minan taskuvarkauden uhriksi.
Taikuri ja taskuvaras -kirjassa on silmänkääntötemppuja, historian havinaa ja vähän romantiikkaakin. Ja tekoälyä! Tarina ei ollut lainkaan sellainen kuin odotin - en tosin tiedä mitä odotin - mutta tätä oli ihana lukea.
16-vuotias orpo, Mina, asuu vuotavassa halkoliiterissä ja näpistelee henkensä pitimiksi. Tom on nerokas taikuri, joka pestaa Minan apulaisekseen jouduttuaan ensin Minan taskuvarkauden uhriksi.
Taikuri ja taskuvaras -kirjassa on silmänkääntötemppuja, historian havinaa ja vähän romantiikkaakin. Ja tekoälyä! Tarina ei ollut lainkaan sellainen kuin odotin - en tosin tiedä mitä odotin - mutta tätä oli ihana lukea.
Mikko With / selkomukautus Sanna-Leena Knuuttila / Myllylahti 2024 / arvostelukappale
Tämän viikon #lauantainlastenromaani on nopea tuplavinkkaus selkokielelle mukautetuista varhaisnuorten kirjoista Saakelin satanen ja Saakelin sieppaus.
Saakelin satanen on toiminnantäyteinen tarina peruskoulun päättäneestä Uunosta, joka saa vahingossa haltuunsa rikollisten havitteleman sadan euron setelin. Uuno joutuu tahtomattaan keskelle vaarallista välienselvittelyä.
Saakelin sieppaus on samalla tavalla täynnä toimintaa, mutta nyt Uuno on vuoden vanhempi ja muuttanut kesätöiden perässä Ouluun.
Mikko Within nuortenkirjat on selkomukauttanut Sanna-Leena Knuuttila. Voin lämpimästi suositella molempia versioita!
Else Holmelund Minarik / Maurice Sendak / Otava 2000
Pikku Karhun tarinat on kolmen kirjan kokoelma Else
Holmelund Minarikin klassikkosaduista, joissa on Maurice Sendakin
hykerryttävän ilmeikäs kuvitus.
Muistan lukeneeni Pikku Karhua lapsena, vaikka mitään muistijälkeä tarinoiden sisällöstä minulla ei ollut. Saduista tuli mieleen eläinaiheiset Tammen kultaiset kirjat. Samanlaista toisteisuutta ja yksinkertaistettua kieltä, arjen herttaisia sattumuksia ja lempeää kaitsemista. Pikku Karhun tarinat ovat turvallisia ja leppoisia olematta millään tavalla tylsiä. Päinvastoin, niissä on mukavasti ilkikurisuutta ja hassuttelua.
Ps. Löysin tämän kirjan lomareissulla Kontista ja lasteni reaktioista päätellen lähes traumatisoin heidät, kun kehtasin ehdottaa Pikku Karhun ääneen lukemista. Luen tätä siis itsekseni.
Muistan lukeneeni Pikku Karhua lapsena, vaikka mitään muistijälkeä tarinoiden sisällöstä minulla ei ollut. Saduista tuli mieleen eläinaiheiset Tammen kultaiset kirjat. Samanlaista toisteisuutta ja yksinkertaistettua kieltä, arjen herttaisia sattumuksia ja lempeää kaitsemista. Pikku Karhun tarinat ovat turvallisia ja leppoisia olematta millään tavalla tylsiä. Päinvastoin, niissä on mukavasti ilkikurisuutta ja hassuttelua.
Ps. Löysin tämän kirjan lomareissulla Kontista ja lasteni reaktioista päätellen lähes traumatisoin heidät, kun kehtasin ehdottaa Pikku Karhun ääneen lukemista. Luen tätä siis itsekseni.
Kommentit
Lähetä kommentti
Täällä voit kommentoida! :)