Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2024.

Rakkautta ja ravihevosia - muistatko vielä Ratsutytön?

Kuva
Olen pitkin vuotta postaillut Instagramissa lukukokemuksiani Marvi Jalon nostalgisesta Ratsutyttö -sarjasta, joka ilmestyi vuosina 1989 - 1994. Kerään nuo julkaisut nyt yhdeksi ja samaksi blogitekstiksi. Jos sinäkin koet värähdyksen sydämessäsi kuullessasi nimen Tammelan Juke, tämä kooste on sinulle! <3   #1 Ratsutyttö muuttaa maalle Helsingissä isänsä kanssa asuva 12-vuotias Kati järkyttyy, kun hän joutuu muuttamaan maalle. Helsinkiin jäävät niin paras ystävä Vikke kuin maailman paras hoitohevonenkin. Kati ei aio ikinä antaa isälleen anteeksi muuttoa. Mutta isä on löytänyt uuden vaimon, Sassan, ja haluaa vaihtaa mainosmiehen uran maanviljelyyn. Katin äiti on kuollut ja veli asuu Ruotsissa, joten Katin ei auta kuin hyvästellä entinen elämä ja painua böndelle. Katia ei aluksi kiinnosta edes Sassan hevoset tai uuden luokkakaverin höpsö poni, mutta kuin huomaamatta hän alkaa tottua maaseudun rauhalliseen arkeen. Kirja loppuu iloiseen yllätykseen. Sarjan avausosa on kestänyt ai

Instagram-kirjat kesäkuu 2024

Kuva
Jorn Lier Horst / Hans Jorgen Sandnes / Otava 2024 / arvostelukappale Etsiväkaksikko - Operaatio Romuvaras jatkaa suosittua alakoululaisten dekkarisarjaa. Kyseessä on jo 14. suomennettu osa, eikä loppua näy, sillä Horst jatkaa edelleen Tildan ja Oliverin seikkailuista kirjoittamista. Norjaksi on ilmestynyt jo yli 20 osaa. Tällä kertaa Tilda ja Oliver alkavat selvittää mihin naapuruston rojut katoavat. Jäljet johtavat romukauppiaaseen, jolle nokkelat etsivät järjestävät ansan. Operaatio Romuvaras ei ole kirjan jännittävin osa, vaikka hurjan kansikuvan perusteella näin voisi luulla. Mukava lisäys sarjaan kuitenkin. Elina Pitkäkangas / WSOY 2024 Naraka oli aivan yhtä sykähdyttävä lukukokemus kuin Sang . Elina Pitkäkankaan luoma maailma tulvii kauniita yksityiskohtia ja suuria tunteita puhumattakaan huimista seikkailuista ja karuista kohtaloista. Päähenkilö Dawein ja hänen läheistensä puolesta sai jännittää sydän sykkyrällä loppuun asti. Teospari Sang/Naraka on yksi parhaista genrensä

Varjo-sarjan uudelleen julkaisu on hieno kulttuuriteko

Kuva
Maria Gripe / suom. Eila Kivikk'aho / Tammi 2023 Maria Gripen Varjo -sarjan kaksi ensimmäistä osaa kertovat kiehtovan tarinan ruotsalaisesta luokkayhteiskunnasta 1910-luvulla. Tapahtumat koetaan perheen 14-vuotiaan, tarkkanäköisen Berta-tyttären silmin. Bertan perheeseen kuuluvat pikkusiskon ja isoveljen lisäksi henkisesti ja usein fyysisestikin poissaoleva akateemikkoisä ja avuttomaksi alistunut äiti, joka on itseriittoisen taloudenhoitajan manipuloitavissa. Kun taloon saapuu Bertaa pari vuotta vanhempi sisäkkö Carolin, Bertan maailmankuva alkaa pikkuhiljaa säröillä. Ensimmäisen kirjan juoni on kudottu Carolinin ympärille ja etenee verkkaisesti. Välillä tapahtuu jotain erikoisempaa: Berta esimerkiksi näkee aivan Carolinin näköisen pojan kadulla. Lukijalle myös selviää, että kirjan kansikuva on jäljennös valokuvasta, joka löytyy Bertan perheen kuva-albumista. Berta miettii, miksi juuri tämä kuva kiehtoo talon sisäkköä niin paljon. Syy selviää ensimmäisen kirjan lopussa. Varjo -sar

Kruunun tyttärien jatko-osa oli kliseinen pettymys

Kuva
  Catherine Doyle & Katherine Webber / suom. Annukka Kolehmainen Kumma 2024 / arvostelukappale Fantasiakirja Kirottu kruunu on jatko-osa Kruunun tyttärille . Erillään varttuneet kaksoset Rose ja Wren ovat löytäneet toisensa ja hallitsevat nyt yhdessä Eanan valtakuntaa tavoitteenaan yhdistää kahtia jakautunut kansa. Haasteita tuovat Gevran kostonhimoinen kuningas Alarik ja noitia vihaavien Nuolten vaarallinen kapinaliike. Muina juonenkäänteinä mainittakoon, että Rosen rakastetusta paljastetaan muutakin kuin lihaksikas ylävartalo, ja Wren ahmii nälkäisesti jonkun suuta (ei kuitenkaan ruokailumielessä, au wink au wink). Siinä missä sarjan avausosa yllätti minut iloisesti, Kirottu kruunu teki päinvastoin. Kirjan kesken jättäminen oli lähellä siinä vaiheessa, kun toinen 17-vuotiaista kuningattarista polki jalkaa kiukuspäissään - itse olen nähnyt vain pikkulasten tekevän niin. Ja mitä tulee romantiikkaan, en olisi jaksanut yhtäkään "kiinteää katsetta" tai "hengen salpaut