Simon Snow -kirjat - queeria rakkautta ja maagista realismia


Rainbow Rowellin YA-trilogia Simon Snow'sta ja hänen arkkivihollisestaan, Bazista, on valloittanut sydämeni. Sarjan kaikki kolme kirjaa ovat lohtukirjojeni aatelistoa.

Tästä sarjassa on kyse:

  • Simon Snow on ennustusten sankarivelho, joka ei lapsena edes tiennyt osaavansa taikoa. Englantilaisen velhokoulu Watfordin rehtori ottaa eri lastenkodeissa varttuneen Simonin siipiensä suojaan, ja niin Simon alkaa, vähän vaihtelevalla menestyksellä, opettelemaan velhona olemista. Rowellin luomassa taikamaailmassa taika syntyy "normaalien" eli ei-taikovien ihmisten puheesta ja loitsut ovat lastenlorujen ja sanontojen muodossa.
  • Baz Pitch-Grimm kuuluu arvostettuun ja vanhaan velhosukuun, joka ei voi sietää Simonia ja Watfordin nykyistä rehtoria. Myös Baz pitää Simonia arkkivihollisenaan (ja toisin päin). Baz on taitava velho mutta myös vampyyri, koska häntä purtiin lapsena. Bazin vampyyrius on koulussa julkinen salaisuus. Lisäksi - ja tämä on se tärkein lisäksi - Baz on toivottoman rakastunut Simoniin. Tämä on ei-julkinen salaisuus.
  • Watfordin koulussa vaikuttava taika määräsi Simonin ja Bazin huonetovereiksi, mikä tarkoittaa sitä, että huoneessa ollessaan pojat eivät saa vahingoittaa toisiaan millään tavalla. (Salaiset, kaihoavat katseet sen sijaan ovat sallittuja.)
  • Penelope Bunce on intialaistaustainen, akateemisten tutkijavelhojen lapsi ja yksi lahjakkaimpia velhoja koskaan. Penelope on myös Simonin paras ystävä.
  • Humdrum on jonkinlainen taikaa itseensä imevä ja taikatyhjiöitä aiheuttava pahuus, jonka Simonin on ennustettu päihittävän. 

Alun perin Simon Snow ja muut Watfordin oppilaat olivat pelkkiä metahahmoja Rowellin Fangirl-hittikirjassa. Fangirlin päähenkilö Cath opiskelee yliopistossa kirjallisuutta ja fanittaa täysillä Simon Snow -kirjasarjaa. Hän myös kirjoittaa sarjasta suosittua Carry On -nimistä fanifiktiota. Koko Carry On -trilogia pohjautuu siis tähän Fangirlin fanifiktioteemaan, josta tuli Rainbow Rowellille niin tärkeä, että hän halusi kirjoittaa Simonin ja Bazin rakkaustarinan ihan oikeasti. Ja niin syntyi ihana, eeppinen, enemies to lovers -trilogia.


Ps. Trilogian nimet ovat myös biisejä. Carry On, Wayward Son on Kansasin biisi (ja Kansas-osavaltio yksi sarjan tapahtumapaikoista). Anyway the Wind Blows on kantrimusiikkia sekin ja biisin sanoitukset sopivat hyvin päähenkilöiden tekemään road tripiin. :)



Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään ...
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee ...
Lue lisää

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär

Kuva
Ronja ryövärintytär   odotti pitkään kirjahyllyssämme oikeaa hetkeä tulla luetuksi. Aloitimme kirjan jo kertaalleen viime vuoden puolella, mutta silloin se tuntui lapsista vielä liian hurjalta. Pari viikkoa sitten kuin yhteisestä päätöksestä lapset kysyivät, että ruvettaisiinko nyt lukemaan  Ronjaa , ja mehän ruvettiin! Jos jostain lastenkirjasta voi käyttää sanaa väkevä, niin  Ronja ryövärintyttärestä .  Astrid Lindgrenin  klassikko on ennen kaikkea tarina ystävyydestä, mutta kirja kertoo myös rohkeudesta, tasapainottelusta oikean ja väärän välillä, vanhempien rakkaudesta lapsiaan kohtaan, ennakkoluuloista ja lasten oikeudesta kulkea omia polkujaan. Mukana on myös fantastisia ja jännitystä lisääviä elementtejä ilkeiden männiäisten, julmien ajattarien ja hölmöjen kakkiaisten muodossa. Kun Ronja huusi, männiäiset lopettivat hakkaamisen. Sen sijaan Ronja kuuli jotain pahempaa. Ne olivat ryhtyneet kiipeämään kiveä ylös. Ne lähestyivä...
Lue lisää