Instagram-kirjat joulukuu 2022

Sanni Ylimartimo / kansikuva Emmi Kyytsönen / Karisto 2022 / arvostelukappale 

Pimeässä hohtavat tähdet on nuorille suunnattu säeromaani. Minulla oli epäilykseni säeromaanista kirjallisuuslajina, mutta hienosti rakennettu tarina imaisi mukaansa ihan perinteisen kirjan tapaan. Kirja oli nopea lukea, mutta onnistui silti herättämään vahvoja tunteita. Kun tarina päättyi, pyyhin liikutuksen kyyneleet silmistä ja päätin lukea pian toisenkin säeromaanin.

14-vuotias Mira asuu Jurvassa Etelä-Pohjanmaalla. Hän fanittaa korealaista poppia ja pakenee koulukiusaamisen surua musiikin maailmaan ja nettiin. Netissä hän on ystävystynyt Aadan ja Nellin kanssa, jotka ovat Miran lailla hullaantuneet k-popista. Kolmikko ei voi uskoa onneaan, kun heidän lempibändinsä ERRoRc on tulossa keikalle Helsinkiin. Miran äiti torppaa lapsensa konserttihaaveet liian vaarallisena, mutta mikään ei pysäytä Miraa.

Herkkä ja kaunis, nuoren kiihkeyttä vaivattoman tuntuisesti tavoittava romaani. Yllättävän iso tunnelataus saatu näihin säkeisiin! Vaikka teinivuosistani on aikaa, tunnistin neljätoistavuotiaan itseni säkeistä. Miraa teki mieli halata.

Kirjan on kirjoittanut itsekin Jurvasta kotoisin oleva Sanni Ylimartimo. Emmi Kyytsösen kaunis kansikuva sopii tarinaan upeasti. Pimeässä hohtavat tähdet sopii mielestäni yli 12-vuotiaille lukijoille.

Teija Huusko / kansikuva Karin Niemi / Myllylahti 2022 / arvostelukappale 

Saisiko olla sujuvasti kirjoitettu varhaisnuorten romaani mielenkiintoisesta aiheesta? Teija Huuskon Heittäydy tanssiin, Alina (2022) on sellainen.

Kirja kertoo 13-vuotiaasta Alinasta, joka aloittaa baletin erikoiskoulutuksessa Helsingissä. Ryhmään on valittu lahjakkaita tanssijoita ympäri Suomen. Opettaja Mervi on vaativa ("sormet pitkinä mutta pehmeinä!" - mitä se edes tarkoittaa?) mutta kaikki haluavat tehdä parhaansa ja vakuuttaa opettajan ja kanssatanssijat siitä, että on paikkansa ansainnut.

Kiehtovan balettiaiheen lisäksi kirjassa kuvataan ystävyyttä, murrosiän suuria tunteita ja vähän romantiikkaakin. Myös pientä sabotaasia mahtuu mukaan.

Kirjan hempeä kansi ilahduttaa. Pidän muutenkin paljon Karin Niemen suunnittelemista kansista!

Heittäydy tanssiin, Alina on sarjan kolmas osa. 


 Siri Kolu / Johanna Lumme / Otava 2022 

11-vuotias Leo herää sattumalta ja hämmästyy huomatessaan, että hänen vanhempansa soittavat iltaisin äänitallennetta, joka saa kuulijan uskomaan, että he istuvat sohvalla televisiota katsellen. Ja sitten hän säikähtää nähdessään, että oikeasti vanhemmat ovat kietomassa vyötäisilleen vaarallisen näköisiä aseita!

Sitten Leolle selviää, mistä on kyse - mutta on jo liian myöhäistä. Yön salaisuus on paljastunut. Tästä lähtien myös Leo on tuomittu taistelemaan verenhimoisia hereisiä, yön otuksia, vastaan. Ei yhtenä tai kahtena yönä vaan joka ikinen yö. Leon maailma jakautuu tavalliseen kouluarkeen ja painajaismaisiin öihin, jolloin hän vanhempiensa rinnalla taistelee yöllisiä hirviöitä vastaan suojellakseen kotiaan ja pikkusiskoaan, jolle salaisuus ei ole vielä selvinnyt. Hereisissä on nimittäin se juju, että jos niiden olemassaoloon kerran havahtuu, ei paluuta entisiin, rauhallisiin öihin enää ole.

Hereiset - yön salaisuus (2022) on upea sarja-avaus Siri Kolulta ja kuvittaja Johanna Lumpeelta. Kolu on saavuttanut täydellisen tasapainon kauhean ja helpottavan välillä, jolloin jännitys ei ehdi kasvaa sietämättömäksi. On myös jotenkin virkistävää ja lohdullistakin, että päähenkilö taistelee vihollista vastaan yhdessä vanhempiensa kanssa. usein vanhemmat ovat lastenkirjoissa autuaan tietämättömiä lastensa seikkailuista. Lumpeen kuvitus on hurjaa, mutta tarjoaa sopivia hengähdyshetkiä taistelun lomassa.

Olen etsiskellyt laadukasta lastenkauhua esikoisen pyynnöstä, sillä hän on lukenut koko IIK!-sarjan ja kaipailee lisää jännitystä lukuhetkiinsä. hetken emmmin kuin ehdotin 10-vuotiaalleni Hereisiä, mutta hänen mielestään kirja ei ole niin pelottava kuin esimerkiksi IIK!-sarjan Plattilan noita. Olen myös huomannut, että esikoinen on kehittynyt taitavaksi arvioimaan itse sitä, sietääkö hän tarinan jännitystä vai ei: esimerkiksi juuri tuon Plattilan noidan lukemista hän lykkäsi omatoimisesti vuodella ja luki sen vasta hiljattain loppuun. 

Otan mielelläni vastaan vinkkejä lasten kauhukirjoista! Hereisiä suosittelen n. 9-13-vuotiaille.

Jari Mäkipää / Jii Roikonen / Tammi 2022 / arvostelukappale

Etsiväkerho Hurrikaani ja paha poro toimii sekä 24 luvun joulukalenterikirjana että ihan tavallisena salapoliisikirjana. Pääosassa on neljän kolmosluokkalaisen kaveruksen nokkela jengi. Nelikosta Avi oli eriytisen viihdyttävä hahmo englanninkielisine lausahduksineen. Myös lasten luokanopettajan paneutuminen joulujuhlaesityksen onnistumiseen nauratti. 

Jari Mäkipään kirjoittaman ja Jii Roikosen kuvittaman sarjan 15. osa on toimintaa ja lunta pursuileva tarina Porokylän joulutorilla tapahtuvasta sabotaasista. Tihutöiden toteutus ja inhimilliset tekijät niiden taustalla toivat mieleeni Mauri Kunnaksen klassikon Joulupukista ja noitarummusta.

Etsiväkerho Hurrikaani -sarja sopii alakoululaisille, ja ainakin tämä Paha poro -kirja myös koko perheen yhteisiin tarinahetkiin, sillä letkeää tekstiä ja sujuvaa dialogia on hauska lukea ääneenkin.


Sinikka Nopola & Tiina Nopola / Markus Majaluoma / Tammi 2013

Rauhallinen Erkki ja hiutalepoika on yksi hauskimpia joulukirjoja koskaan. Erkin vanhemmat, jotka eivät edes yritä ymmärtää Erkin rauhallista luonnetta, huolestuvat, kun tämä toivoo joululahjaksi vain vaatimatonta puuhevosta eikä mitään kauko-ohjattavaa ja modernia. Kaiken lisäksi Erkki alkaa puhua pilvessä asuvasta Hiutalepojasta. Todella noloa, varsinkin kun tapaninpäivän viettoon saapuva Signe-täti kuulee ja luulee, että poika on jotenkin erikoinen.

Rauhallinen Erkki on aivan hulvaton sarja! Harmi, että se on saanut vain kolme osaa. Nopolan sisarukset ovat mielestäni aina olleet parhaimmillaan kirjoittaessaan (lempeän) satiirista kuvausta perhearjesta ja sen kulisseista.

 

Joanna Heinonen / Ina Majaniemi / Myllylahti 2022 / arvostelukappale

Herkko ja tapaus Pöttersön on kolmas osa Joanna Heinosen omaperäisessä lastenkirjasarjassa.

Herkkoa kiusataan koulussa, minkä vuoksi hänen elämäänsä ilmestyy kiusatonttu, herra Pöttersön. Aluksi on vähän epäselvää, mitä iloa tontusta on, kun se tuntuu aiheuttavan vain lisää harmia Herkolle, mutta kyllä tonttu ihan hyvällä asialla saapastelee.

Herkon elämässä ovat vahvasti läsnä myös ystävä Martta, äiti eli rouva Möttönen ja elävä lakana, joka myös haluaa kovasti auttaa Herkkoa.

Kirjassa käsitellään ansiokkaasti koulukiusaamista. Ina Majaniemen kuvitusta olisi mieluusti katsellut enemmänkin. Kansikuvan kuulas värimaailma on ihana.

 


Ansu Kivekäs / kansikuva: Laura Lyytinen / Tammi 2022 / arvostelukappale

Raakaversion päähenkilö on 15-vuotias perhekotiin sijoitettu Elli, joka rullailee yhtään pidemmät matkat pyörätuolissa autokolarin vammauttamana. Ellin isä on vankilassa, äiti sairaalassa toipumassa mielenterveysongelmista. 

Ellillä on vlogi, joka saa tuulta purjeisiin vasta kun perhekotiin sijoitettu uusi asukas Jussuf alkaa tempuillaan kiinnostaa katsojia. Jussuf kiinnostaa Elliä muutenkin kuin sisällöntuotannollisista syistä, mutta onneksi Ellillä on sen verran älliä, ettei hän heitä omaa elämäänsä hukkaan kaidalta polulta poukkoilevan ihastuksensa takia.

Raakaversiossa on paljon aidon oloista teiniangstia ja mustaa huumoria "mutsis oli kun sua teki" -tyyliin. Elli porskuttaa sarkasmilla ja itseironialla, mutta pystyy onneksi turvautumaan toipilasäitiinsä hädän hetkellä. Sine tänne ripotellut säeosiot toivat herkkyyttä ja ilmavuutta muuten hyvin tiiviiseen tekstiin. Tykkäsin kirjan tyylikkäästä lopetuksesta kovasti.

Ansu Kivekkään Raakaversio sopii mielestäni parhaiten yli 13-vuotiaille.  

***

Löydät myös aiempien kuukausien Instagram-koosteet blogista tunnisteella Instagram.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär