David Walliamsin Lima - yllätyksetön kirja täynnä ilkeitä aikuisia ja vessahuumoria

Lima

David Walliams / Tony Ross / suom. Kaisa Kattelus / Tammi 2022 / kirjastolaina

David Walliamsin Lima kertoo pyörätuolilla kulkevasta Nedistä, joka asuu ilkeiden aikuisten kansoittamalla Muhjun saarella.

Koulua hallitsee rehtori Viha, saaren omistaa Alma Ahneus julmine kissoineen, lasten taskurahat varastaa pariskunta Ylensyönti, puistoon ei pääse, koska kapteeni Ylpeys suojelee nurmikkoa... ja Nedin isosisko vasta kaamea onkin.

Nedin elämä on hyvin ankeaa, kunnes hän tulee sattumalta luoneeksi ison limamöykyn, jolla on taikavoimia. Lima auttaa hänet mielikuvitukselliselle kostokierrokselle ympäri saarta.

Ööh...ei. En tykännyt kirjasta yhtään. Yhtäläisyydet Roald Dahliin olivat niin suuria, että esikoinenkin luuli melkein puoliväliin asti, että luemme Dahlia, emme Walliamsia. Myös kuvittaja Tony Rossin ja Dahlin luottopiirtäjä Sir Quentin Blaken tyylit ovat hyvin samankaltaisia. Dahlin tuotannosta inspiroituminen on ookoo tiettyyn pisteeseen asti, mutta miten minusta tuntuu ,että kaikki lukemani Walliamsin kirjat ovat jollain tapaa Dahlin toistoa? Pahojen ja saamattomien aikuisten lisäksi Walliams luottaa vessahuumoriin, ällöihin kouluruokiin, liiallisiin sanaleikkeihin ja jatkuviin KLONK! BRUM! PLÄTSIS! PRÖÖT! HUIIS! -efekteihin, joita sivut vilisevät.

Tarinassa oli hetkensä, kuten Nedin siskon anteeksipyyntö, mutta en kyllä pysty suosittelemaan Limaa kenellekään. (Lasten mielestä kirja oli ihan jees.) Suomentaja Kaisa Kattelus on tehnyt erinomaista työtä kirjan parissa!

 

Lisää Walliamsista:

Keskiyön jengi tarjoaa roalddahlmaista huumoria

Maailman rikkain poika - hauska nuortenkirja rahasta ja ystävyydestä 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään ...
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee ...
Lue lisää

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär

Kuva
Ronja ryövärintytär   odotti pitkään kirjahyllyssämme oikeaa hetkeä tulla luetuksi. Aloitimme kirjan jo kertaalleen viime vuoden puolella, mutta silloin se tuntui lapsista vielä liian hurjalta. Pari viikkoa sitten kuin yhteisestä päätöksestä lapset kysyivät, että ruvettaisiinko nyt lukemaan  Ronjaa , ja mehän ruvettiin! Jos jostain lastenkirjasta voi käyttää sanaa väkevä, niin  Ronja ryövärintyttärestä .  Astrid Lindgrenin  klassikko on ennen kaikkea tarina ystävyydestä, mutta kirja kertoo myös rohkeudesta, tasapainottelusta oikean ja väärän välillä, vanhempien rakkaudesta lapsiaan kohtaan, ennakkoluuloista ja lasten oikeudesta kulkea omia polkujaan. Mukana on myös fantastisia ja jännitystä lisääviä elementtejä ilkeiden männiäisten, julmien ajattarien ja hölmöjen kakkiaisten muodossa. Kun Ronja huusi, männiäiset lopettivat hakkaamisen. Sen sijaan Ronja kuuli jotain pahempaa. Ne olivat ryhtyneet kiipeämään kiveä ylös. Ne lähestyivä...
Lue lisää