Paula Norosen outo huumori puree lapsiin ja aikuisiin



Kirjat saatu arvioitavaksi blogia varten.

Paula Noroselle on suotu huumorintajua isolla kauhalla. Ehkä jopa lapiolla. Hänen huumorinsa - niin omituista kuin se välillä onkin -  naurattaa sekä aikuisia että lapsia, mikä ei hauskoiksi tarkoitetuissa kirjoissa ole mikään itsestäänselvyys! Kirjat - esimerkiksi meidän perheessämme suositut Supermarsu- ja Yökoulu-sarjat - sisältävät huumoria, joka vaihtelee suvereenisti vähäeleisen ja liioittelevan välillä. 

Yökoulu-kirjat ovat nousseet pian kuusi vuotta täyttävän kuopuksen lempikirjoiksi. Ekaluokkalainen puolestaan fanittaa Supermarsua. Sain Tammelta molempien sarjojen uusimmat osat arvostelukappaleina, mikä aiheutti lapsissa melkoiset kevättäpinät. 



Yökoulu ja hirveä hammaskeiju kertoo tragikoomisen tarinan epätavanomaisesta hammashoitajasta, jonka kyseenalaisiin puuhiin on koira haudattuna.

Supermarsu ja Rosvo-Rasvis -kirjassa tapahtuu pahin mahdollinen: Marsu-Halosen juomapullo (josta juomalla päähenkilö Emilia pystyy muuttumaan Supermarsuksi) varastetaan. Jättiläismarsun neuvojen ja ystävien tuen avulla Emilia onnistuu kuitenkin pelastamaan tilanteen. Kirsikkana kakun päällä tarinasta löytyvät myös kinastelevat meren jumalat, Neptunus ja Poseidon.

Olen tarkkaillut kuopuksen reaktioita Norosen kirjoja lukiessani ja huomannut, että mitä oudompaa huumoria, sen ilahtuneempi ilme lapsen kasvoille on tullut. Tai ilahtunut on vähän väärä sana. Ilme on jotenkin epäuskoisen riemastunut, kun jokin outo yksityiskohta tai sanavalinta pistää naurattamaan kovasti, eikä oikein tiedä syytä.


Kuopus on muutenkin meidän perheemme tilannekoomikko, joka pystyy naama peruslukemilla heittämään välillä ihan hulvatonta läppää. En siis yhtään ihmettele, että juuri hän arvostaa Paula Norosen kirjoja niin paljon!

Kiitos siis Paula Noroselle siitä, että koronakeväänäkin on saanut nauraa! Seuraavaksi aion lukea omaksi ilokseni Norosen luomaan legendaariseen hahmoon perustuvan Tarja Kulho: Räkkärimarketin kassa -kirjan.


***

Kirjat: Supermarsu ja Rosvo-Rasvis / Yökoulu ja hirveä hammaskeiju
Teksti: Paula Noronen
Kuvitus: Terese Bast (Supermarsu) ja Kati Närhi (Yökoulu)
Kustantaja: Tammi 2020

Lue myös:

Yökoulu ja noidutut tossut - helppolukuinen ja hirvittävän hauska


Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään ...
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee ...
Lue lisää

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär

Kuva
Ronja ryövärintytär   odotti pitkään kirjahyllyssämme oikeaa hetkeä tulla luetuksi. Aloitimme kirjan jo kertaalleen viime vuoden puolella, mutta silloin se tuntui lapsista vielä liian hurjalta. Pari viikkoa sitten kuin yhteisestä päätöksestä lapset kysyivät, että ruvettaisiinko nyt lukemaan  Ronjaa , ja mehän ruvettiin! Jos jostain lastenkirjasta voi käyttää sanaa väkevä, niin  Ronja ryövärintyttärestä .  Astrid Lindgrenin  klassikko on ennen kaikkea tarina ystävyydestä, mutta kirja kertoo myös rohkeudesta, tasapainottelusta oikean ja väärän välillä, vanhempien rakkaudesta lapsiaan kohtaan, ennakkoluuloista ja lasten oikeudesta kulkea omia polkujaan. Mukana on myös fantastisia ja jännitystä lisääviä elementtejä ilkeiden männiäisten, julmien ajattarien ja hölmöjen kakkiaisten muodossa. Kun Ronja huusi, männiäiset lopettivat hakkaamisen. Sen sijaan Ronja kuuli jotain pahempaa. Ne olivat ryhtyneet kiipeämään kiveä ylös. Ne lähestyivä...
Lue lisää