Nipistäjä-Kerttu – kuvakirja läsnäolosta ja läheisyydenkaipuusta
Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten. Haudoin pitkään kirjoituslipastoni laatikossa arvostelukappaleena saamaani Nipistäjä-Kerttu -kuvakirjaa ennen kuin päätin lukea sen lapsille ja kysyä heidän mielipidettään. Itseäni kansikuvaan piirretty, kädet puuskassa seisova ja haastavasti tuijottava lapsi ärsytti, mikä varmaan on ollut kuvittajan tarkoituskin: kirja provosoi selvittämään, miksi Kerttu nipistelee. "Kerttu nipistää itseään. Käteen sattuu, eikä siitä ole muutenkaan hyötyä. Ihminen ei voi huomata itseään, ei sanoa itselleen "Hei Kerttu, onpa kivaa, että olet siinä, mitä kuuluu, tehdäänkö yhdessä jotakin?"" Kerttu elää nelihenkisessä perheessä äidin, isän ja veljen kanssa. Vanhemmat vaikuttavat aika stereotyyppisiltä ruuhkavuosivanhemmilta hajamielisine vastauksineen ja kiireisine olemuksineen, ja velikin on uppoutunut omiin puuhiinsa. Kerttu, joka kyllä tiedostaa n