Iik!-sarjasta turvallista jännitystä koululaisille

Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.
Myllylahden uuden Iik!-sarjan avausteos on virkistävä uutuus koululaisille. Anu Holopaisen Kauhukännykkä-kirjassa viidesluokkalaiset kaksoset Saku ja Sussa tempautuvat mukaan yliluonnolliseen seikkailuun, jossa viattoman näköinen vanha kännykkä osoittautuu karmeaksi kauhuluuriksi. Kännykän pauloihin joutuneet ovat nimittäin vaarassa joutua pahuutta henkivän olion vangeiksi valkoiseen tyhjyyteen.
"Pitkät mustat hiukset leijuivat kiemurtelevana pilvenä pään ympärillä, mustien silmien terävä katse oli nauliutunut Sakuun. Se näytti naiselta, vaikka kasvot olivatkin oudon litteät, se oli hyvin pitkä ja huokui niin pelottavaa uhkaa, että Sakun henki salpautui."
Japanilaisesta Ringu-elokuvasta inspiraatiota ammentanut Kauhukännykkä pelottaa juuri sopivasti. Tarina kulkee hyvässä sykkeessä, nuorten kielenkäyttö on luontevaa ja kirjalla on pituuttakin ihan mukavasti.
Jännittäviä tarinoita on turvallisempaa lukea tai kuulla kirjoista kuin nähdä elokuvista tai peleistä. Kauhukännykän yliluonnolliset oliot näyttäisivät ruuduilla ja näytöillä todennäköisesti pelottavimmilta, sillä silloin ne tarjoiltaisiin lapselle valmiina. Kirjassa lukija tai kuulija luo itse mielikuvan tapahtumista ja olennoista, mikä on lempeämpi tapa tutustua jännittävään sisältöön. Toki tässäkin täytyy muistaa ikätasoisuus: aikuisille suunnattu kauhu ei koskaan sovi lapsille edes kirjan muodossa!
Suosittelen kirjaa 9-vuotiaista ylöspäin.
***
Kirja: Kauhukännykkä (Iik! 1)
Teksti: Anu Holopainen
Kannen kuva: Anne Muhonen
Kustantaja: Myllylahti 2019

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään ...
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee ...
Lue lisää

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär

Kuva
Ronja ryövärintytär   odotti pitkään kirjahyllyssämme oikeaa hetkeä tulla luetuksi. Aloitimme kirjan jo kertaalleen viime vuoden puolella, mutta silloin se tuntui lapsista vielä liian hurjalta. Pari viikkoa sitten kuin yhteisestä päätöksestä lapset kysyivät, että ruvettaisiinko nyt lukemaan  Ronjaa , ja mehän ruvettiin! Jos jostain lastenkirjasta voi käyttää sanaa väkevä, niin  Ronja ryövärintyttärestä .  Astrid Lindgrenin  klassikko on ennen kaikkea tarina ystävyydestä, mutta kirja kertoo myös rohkeudesta, tasapainottelusta oikean ja väärän välillä, vanhempien rakkaudesta lapsiaan kohtaan, ennakkoluuloista ja lasten oikeudesta kulkea omia polkujaan. Mukana on myös fantastisia ja jännitystä lisääviä elementtejä ilkeiden männiäisten, julmien ajattarien ja hölmöjen kakkiaisten muodossa. Kun Ronja huusi, männiäiset lopettivat hakkaamisen. Sen sijaan Ronja kuuli jotain pahempaa. Ne olivat ryhtyneet kiipeämään kiveä ylös. Ne lähestyivä...
Lue lisää