Viisi syytä tykätä Lukupaloista









Kirjat saatu arvioitavaksi blogia varten.
Olen kirjoittanut WSOY:n Lukupalat-sarjasta jo useamman kerran. Meillä nimittäin tykätään näistä helppolukuisista kirjoista kovasti. Sain alkuvuodesta taas uusia Lukupaloja luettavaksi, ja niiden myötä päätin listata syyt, minkä vuoksi kyseessä on mielestäni yksi kivoimmista lastenkirjasarjoista tällä hetkellä:
1. Kirjat ovat ajan hermolla
Oli kyseessä sitten alakouluikäisen Lätkä-Laurin jäkisturnaus tai eskaria käyvän Julian koirarakkaus, Lukupalat kuvaa tämän päivän lasten elämää.
2. Kirjoja kirjoittavat kotimaiset kärkinimet
Roope Lipasti, Miina Supinen, Tuutikki Tolonen, Magdalena Hai ja monet muut huippukirjoittajat houkuttelevat taitavalla kerronnallaan lapsia kirjojen pariin. Tämä vahvistaa ajatustani siitä, että suomalaiset (lasten)kirjailijat tekevät hartiavoimin töitä edistääkseen lasten lukutaitoa.
3. Kuvitus on värikästä ja kiinnostavaa
Jokaisen Lukupalan kuvitus täydentää hienosti tarinaa ja on itsessään kivaa katseltavaa. Mukana on minun ja lasten lempikuvittajia kuten esimerkiksi Christel Rönns, Kati Närhi ja Reetta Niemensivu. 
4. Kirjat ovat sopiva sekoitus huumoria, vauhtia ja jännitystä
Karanneesta koiranpennusta pelikuntoa uhkaaviin vatsanväänteisiin ja itseluottamuksensa menettäneestä huippukokista ullakolla lymyilevään vankikarkuriin, Lukupalat tarjoaa maistuvan lukutuokion sympaattisten hahmojen parissa.
5. Kirjoista voi myös oppia
Millaisia välineitä koiranpentu tarvitsee? Mitä ovat erityisruokavaliot? Miten pääsee alkuun tieteellisissä tutkimuksissa? Mitä aineksia tarvitaan pitsaan? Lukupalat-sarjaa tuskin on tarkoitettu opettavaiseksi kirjasarjaksi, mutta joitakin hyödyllisiä ja kiinnostavia faktoja lapsi voi Lukupalojenkin parissa oppia. 

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään ...
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee ...
Lue lisää

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär

Kuva
Ronja ryövärintytär   odotti pitkään kirjahyllyssämme oikeaa hetkeä tulla luetuksi. Aloitimme kirjan jo kertaalleen viime vuoden puolella, mutta silloin se tuntui lapsista vielä liian hurjalta. Pari viikkoa sitten kuin yhteisestä päätöksestä lapset kysyivät, että ruvettaisiinko nyt lukemaan  Ronjaa , ja mehän ruvettiin! Jos jostain lastenkirjasta voi käyttää sanaa väkevä, niin  Ronja ryövärintyttärestä .  Astrid Lindgrenin  klassikko on ennen kaikkea tarina ystävyydestä, mutta kirja kertoo myös rohkeudesta, tasapainottelusta oikean ja väärän välillä, vanhempien rakkaudesta lapsiaan kohtaan, ennakkoluuloista ja lasten oikeudesta kulkea omia polkujaan. Mukana on myös fantastisia ja jännitystä lisääviä elementtejä ilkeiden männiäisten, julmien ajattarien ja hölmöjen kakkiaisten muodossa. Kun Ronja huusi, männiäiset lopettivat hakkaamisen. Sen sijaan Ronja kuuli jotain pahempaa. Ne olivat ryhtyneet kiipeämään kiveä ylös. Ne lähestyivä...
Lue lisää