10 syytä rakastaa Roald Dahlin lastenkirjoja


Osa kirjoista saatu arvostelukappaleina.
Roald Dahlin lastenkirjoja on vaikea kuvailla. Haluan kuitenkin yrittää, puhutaanhan Dahlista maailman parhaana tarinankertojana. En muista, luinko itse Roald Dahlia lapsena (en varmaankaan, sillä sekoitin pitkään Roald Dahlin ja hampurilaismaskotti Ronald McDonaldin – kenties siksi, että molempien nimissä on perustettu hyväntekeväisyyssäätiö).
Omille lapsilleni olen tämän ainutlaatuisen, yhtä lailla kiistellyn ja ylistetyn kirjailijan tarinoita lukenut ristiriitaisin mielin. Samalla kun ihailen Dahlin kielellistä rikkautta ja häpeilemättömyyttä, sydämeni on välillä pienellä huolisykkyrällä: en kai minä nyt tässä samalla traumatisoi jälkikasvuani liian pelottavalla tai sopimattomalla materiaalilla? Eikä meillä vielä edes lueta kaikkia Dahlin tarinoita; esimerkiksi Kuka pelkää noitia -kirjan luin ensin itse ja päätin sitten, että se saa odottaa vuoroaan vielä hyvän tovin.
Roald Dahlin kirjoja on kaikesta huolimatta helppo rakastaa, ja siksi päätin luetella kymmenen syytä, miksi itse pidän niistä niin valtavasti. 

10 syytä rakastaa Roald Dahlin lastenkirjoja

1. Kirjat ovat hurmaava sekoitus realismia ja fantasiaa. Kirjat, joissa tavalliset ihmiset pystyvät ihmeellisiin asioihin, ovat aina viehättäneet minua suuresti. 
Lue: Matilda
2. Kirjat tarjoavat perinteisiä hyvän ja pahan taisteluita. Mukana on kuitenkin dahlmainen twisti, joka pitää lukijan varpaisillaan loppuun asti.
Lue: Kuka pelkää noitia, Iso kiltti jätti
3. Kirjojen huumori on absurdia, hävytöntä ja kaikkea siltä väliltä. Välillä sitä jopa miettii, että saisiko tälle edes nauraa.
Lue: Ilmarin ihmelääke
4. Aikuisista maalataan hyvin inhorealistinen kuva. Ahneus, häikäilemättömyys, välinpitämättömyys, väkivaltaisuus, julmuus, turhamaisuus...Roald Dahl ei säästellyt sanansäiläänsä aikuisia kuvaillessaan.
Lue: Jali ja suklaatehdas, Ilmarin ihmelääke, Matilda
5. Pienten lukijoiden iloksi ja huojennukseksi kirjoista löytyy myös turvallisia aikuisia. Muuten kirjoista kieltämättä tulisi vähän liian karuja.
Lue: Iso kiltti jätti, Kuka pelkää noitia, Matilda
6. Aikuiset eivät pelasta lapsia, vaan lapset pelastavat aikuisia tai ovat vähintään tasavertaisia toimijoita. Lapset selviävät rohkeudellaan ja nokkeluudellaan vaikeistakin tilanteista. 
Lue: Matilda, Iso kiltti jätti
7. Lukijalta vaaditaan kärsivällisyyttä. Asiat eivät aina tapahdu suit sait sukkelaan, vaan sopivalla vauhdilla. 
Lue: Jali ja suklaatehdas, Matilda
8. Kirjat on suomennettu erittäin taitavasti. Helppoja käännösurakat eivät varmasti ole olleet, mutta lopputulokset ovat loistavia!
Lue: Iso kiltti jätti, Elukat
9. Kirjat on kuvittanut Dahlin lempikuvittaja Sir Quentin Blake. Blake nimitettiin Ison-Britannian ensimmäiseksi lasten- ja nuortenkirjojen hovikuvittajaksi vuonna 1999 ja vuonna 2013 hänet aateloitiin.
Lue: Suunnattoman suuri krokotiili, Jali ja suklaatehdas, Iso kiltti jätti
10. Omituiset asiat, joita Dahlin kirjoissa syödään. Toisin kuin Viisikoissa, Dahlin kirjojen ruokailuhetket eivät varsinaisesti herätä lukijan ruokahalua. 
Lue: Iso kiltti jätti, Ilmarin ihmelääke, Elukat

***

Elukat: Roald Dahl 1983 / kuv. Quentin Blake / suom. Tuomas Nevanlinna / Art House 2017
Ilmarin ihmelääke: Roald Dahl 1981 / kuv. Quentin Blake / suom. Asser Korhonen ja Antti Mäkinen / Art House 2016
Iso kiltti jätti: Roald Dahl 1982 / kuv. Quentin Blake / suom. Tuomas Nevanlinna / Art House 2016
Jali ja suklaatehdas: Roald Dahl 1964 / kuv. Quentin Blake / Aila Nissisen suomennoksesta muokannut Peikko Pitkänen / Otava 2009
Kuka pelkää noitia: Roald Dahl 1983 / kuv. Quentin Blake / suom. Sami Parkkinen / Art House 2016
Matilda: Roald Dahl 1988 / kuv. Quentin Blake / suom. Eeva Heikkinen / WSOY 2018
Suunnattoman suuri krokotiili: Roald Dahl 1978 / kuv. Quentin Blake / suom. Panu Pekkanen / WSOY 2006

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään ...
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee ...
Lue lisää

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär

Kuva
Ronja ryövärintytär   odotti pitkään kirjahyllyssämme oikeaa hetkeä tulla luetuksi. Aloitimme kirjan jo kertaalleen viime vuoden puolella, mutta silloin se tuntui lapsista vielä liian hurjalta. Pari viikkoa sitten kuin yhteisestä päätöksestä lapset kysyivät, että ruvettaisiinko nyt lukemaan  Ronjaa , ja mehän ruvettiin! Jos jostain lastenkirjasta voi käyttää sanaa väkevä, niin  Ronja ryövärintyttärestä .  Astrid Lindgrenin  klassikko on ennen kaikkea tarina ystävyydestä, mutta kirja kertoo myös rohkeudesta, tasapainottelusta oikean ja väärän välillä, vanhempien rakkaudesta lapsiaan kohtaan, ennakkoluuloista ja lasten oikeudesta kulkea omia polkujaan. Mukana on myös fantastisia ja jännitystä lisääviä elementtejä ilkeiden männiäisten, julmien ajattarien ja hölmöjen kakkiaisten muodossa. Kun Ronja huusi, männiäiset lopettivat hakkaamisen. Sen sijaan Ronja kuuli jotain pahempaa. Ne olivat ryhtyneet kiipeämään kiveä ylös. Ne lähestyivä...
Lue lisää