Mikä ihmeen selkokirja? Esittelyssä Aino, Matias ja hauskat lomapäivät


Sain hiljattain arvostelukappaleen Nora Lehtisen kirjoittamasta ja Anne Muhosen kuvittamasta selkokielisestä lastenkirjasta nimeltään Aino, Matias ja hauskat lomapäivät.
Vaikka kirja on muuten aivan tavallinen lastenkirja, se on kirjoitettu selkokielellä. Selkokeskus määrittelee selkokielen yleiskieltä helpommaksi suomeksi, joka on mukautettu luettavampaan ja ymmärrettävämpään muotoon. Myös Aino, Matias ja hauskat lomapäivät on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan selkokieltä. Idean selkokieliseen kirjaan esikoiskirjailija oli saanut työskennellessään erityisopettajana lasten kanssa, joilla oli kielellisiä vaikeuksia. Lehtinen oli kiinnittänyt huomiota selkokirjallisuuden vähyyteen ja miettinyt, että tarvitaan enemmän myös sellaisia kirjoja, joissa on selkeät tekstit ja kuvat. Lehtisen kirjassa esimerkiksi yhdellä rivillä on vain yksi lause.
Aino, Matias ja hauskat lomapäivät kertoo kolme mukavan arkista kesälomatarinaa. Kirjan nelihenkinen perhe, johon kuuluu äiti, isä, 10-vuotias Matias ja 6-vuotias Aino, on juuri muuttanut vanhaan keltaiseen puutaloon, jota ympäröi kaunis puutarha. Tarinoiden lumo syntyy tapahtumien tavallisuudesta: ensimmäisessä tarinassa katetaan päivällinen uuden kotitalon takapihalle ja toisessa tarinassa vietetään sadepäivää sisällä kavereiden ja erilaisten leikkien parissa. Kolmas tarina kertoo perheen kesälomamatkasta maatilalle.
Kirjassa käsitellään jonkin verran myös tunteita: miten isää harmitti, kun nurmikolla lojunut kivi rikkoi ruohonleikkurin, miten pettynyt Aino oli, kun taivaalta ropiseva sade pilasi uimareissun ja miten Matiaksesta tuntui pahalta, kun vaivalla tehty legotorni kaatui.
Tarinoiden lomassa on paljon pienille lukijoille ja kuuntelijoille suunnattuja kysymyksiä, joista osa liittyy kirjaan ja osa lapsen omaan elämään. Omat lapseni tykkäävät tällaisesta vuorovaikutuksellisuudesta, mutta itse suhtaudun siihen vähän kaksijakoisesti: on totta kai mukavaa, kun kirja saa aikaan keskustelua ja lapsetkin saavat olla äänessä kirjaa kuunnellessaan, mutta usein toistuvat kysymykset rikkovat sadunomaista maailmaa.
Anne Muhosen kuvitus on iloisen värikästä, hyväntuulista ja mittasuhteiltaan selkeää. Aino, Matias ja hauskat lomapäivät on kiva kesäkirja ja sopii mielestäni erityisesti eskari-ikäisille ja pienille alakoululaisille.
***
Kirja: Aino, Matias ja hauskat lomapäivät
Teksti: Nora Lehtinen
Kuvitus: Anne Muhonen
Kustantaja: Pieni Karhu 2018

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käsi
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär

Kuva
Ronja ryövärintytär   odotti pitkään kirjahyllyssämme oikeaa hetkeä tulla luetuksi. Aloitimme kirjan jo kertaalleen viime vuoden puolella, mutta silloin se tuntui lapsista vielä liian hurjalta. Pari viikkoa sitten kuin yhteisestä päätöksestä lapset kysyivät, että ruvettaisiinko nyt lukemaan  Ronjaa , ja mehän ruvettiin! Jos jostain lastenkirjasta voi käyttää sanaa väkevä, niin  Ronja ryövärintyttärestä .  Astrid Lindgrenin  klassikko on ennen kaikkea tarina ystävyydestä, mutta kirja kertoo myös rohkeudesta, tasapainottelusta oikean ja väärän välillä, vanhempien rakkaudesta lapsiaan kohtaan, ennakkoluuloista ja lasten oikeudesta kulkea omia polkujaan. Mukana on myös fantastisia ja jännitystä lisääviä elementtejä ilkeiden männiäisten, julmien ajattarien ja hölmöjen kakkiaisten muodossa. Kun Ronja huusi, männiäiset lopettivat hakkaamisen. Sen sijaan Ronja kuuli jotain pahempaa. Ne olivat ryhtyneet kiipeämään kiveä ylös. Ne lähestyivät pimeässä joka puolelta. Ronja kuuli n
Lue lisää