Onnenkepparit – Merja ja Marvi Jalon uutuussarja alakoululaisille



Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.

Löytyykö teiltä keppariharrastajia? Heppakirjakonkarit Merja ja Marvi Jalo ovat tarttuneet supersuosittuun keppihevosharrastukseen kokonaisella uudella Onnenkepparit-kirjasarjalla, jonka ensimmäinen osa julkaistiin alkukesästä. Kuvituksesta vastaa Reetta Niemensivu, jonka kädenjälkeä lapseni rakastivat esimerkiksi Bellan pentupoppoo -kirjassa.

Sarjan ensimmäinen osa, Olivia ja Onnentähti, kertoo tokaluokkalaisesta Oliviasta, jolla on niin paha eläinallergia, ettei tämä saa mennä lähellekään hevosia. Oliviaa harmittaa, kun hänen paras ystävänsä Valpuri saa harrastaa poniratsastusta Olivian vain haaveillessa omasta hevosesta.
Sitten tapahtuu jotain yllättävää, suorastaan mullistavaa: Olivia löytää hylätyn, risan keppihevosen.
- Voi, Olivia henkäisee. - Sairas keppihevonen!
Ojasta löytynyt keppihevonen, joka saa nimen Onnentähti, tuo iloa ja tarmoa Olivian kesään. Myös Valpuri innostuu keppareista, varsinkin kun tytöt saavat rakentaa Olivian takapihalla olevaan vajaan ihan oikean keppihevostallin. Pian myös tyttöjen kaverit Juuli ja Lilli liittyvät omien keppareittensa kanssa leikkiin, ja Olivian julistama "kaikkien aikojen kepparikesä" voi alkaa.

Välillä Oliviaa ärsyttää, kun Onnentähti on niin kulahtanut Valpurin ja Juulin upouusiin, kaupasta ostettuihin keppihevosiin verrattuna, mutta toisaalta Onnentähdestä on lyhyessä ajassa tullut Olivialle hyvin rakas. Kun Onnentähti loukkaantuu ratsastusonnettomuudessa ja muuttuu entistä rujommaksi, se lähetetään Olivian äidin siskon luo leikkaukseen.



Herkullisiin kansiin puettu tarina kekseliäästä Oliviasta on aivan hurmaava. Toisin kuin Merja Jalon Nummelan ponitalli -sarja, Onnenkepparit on sisällöltään ja tyyliltään vahvasti kiinni tässä päivässä. Olivian esimerkki varmasti kannustaa monia kepparityttöjä ja -poikia harrastamaan rohkeasti ja luovasti, sillä hän osoittaa, että ainoa vaatimus keppihevosharrastukselle on hyvä mielikuvitus.

Kuusivuotias testilukija ahmaisi kirjan hetkessä ja odottaa jo innoissaan seuraavaa osaa. Lämmin suositus Onnenkeppareille!

Keppariharrastuksesta lisää esimerkiksi täällä.

***

Kirja: Olivia ja Onnentähti 
Teksti: Merja ja Marvi Jalo
Kuvitus: Reetta Niemensivu
Kustantaja: WSOY 2018

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään ...
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee ...
Lue lisää

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär

Kuva
Ronja ryövärintytär   odotti pitkään kirjahyllyssämme oikeaa hetkeä tulla luetuksi. Aloitimme kirjan jo kertaalleen viime vuoden puolella, mutta silloin se tuntui lapsista vielä liian hurjalta. Pari viikkoa sitten kuin yhteisestä päätöksestä lapset kysyivät, että ruvettaisiinko nyt lukemaan  Ronjaa , ja mehän ruvettiin! Jos jostain lastenkirjasta voi käyttää sanaa väkevä, niin  Ronja ryövärintyttärestä .  Astrid Lindgrenin  klassikko on ennen kaikkea tarina ystävyydestä, mutta kirja kertoo myös rohkeudesta, tasapainottelusta oikean ja väärän välillä, vanhempien rakkaudesta lapsiaan kohtaan, ennakkoluuloista ja lasten oikeudesta kulkea omia polkujaan. Mukana on myös fantastisia ja jännitystä lisääviä elementtejä ilkeiden männiäisten, julmien ajattarien ja hölmöjen kakkiaisten muodossa. Kun Ronja huusi, männiäiset lopettivat hakkaamisen. Sen sijaan Ronja kuuli jotain pahempaa. Ne olivat ryhtyneet kiipeämään kiveä ylös. Ne lähestyivä...
Lue lisää