Joulupukki toi lapsille kivoja kirjalahjoja. Suurimman osan olin paketoinut itse, mutta kuopuksen paketista tupsahtanut jännittävä seikkailukertomus pääsi yllättämään. Se pääseekin nyt heti vuoden viimeisen viikon kirjaksi, sillä molemmat lapset ihastuivat tähän kirjaan kovasti. Jättipäärynä joka kasvoi talon kokoiseksi  on tanskalaisen Jakob Martin Stridin toinen suomennettu teos. Kirja on tulvillaan värikkäitä yksityiskohtia ja jännittäviä juonenkäänteitä. Mitään liian pelottavaa kirjassa ei kuitenkaan tapahdu, vaikka siinä puhutaankin Julmista merirosvoista, merihirviöstä ja Yönmustan meren kummituksista. Tarina alkaa, kun kaverukset Miksu ja Sebastian istuvat onkimassa. Miksun onkeen tarttuu pullo, jonka sisällä on heille osoitettu kirje. Tutkiessaan kirjettä tarkemmin he tajuavat, että sen on kirjoittanut Jeremias Jylhävirta eli JV, Poutarannan kadonnut pormestari. JV:n katoaminen on a

Tänään oli työpäivä ja paluu arkeen. Oli vaikea orientoitua työntekoon, kun kroppa olisi halunnut vielä loikoilla sohvalla käsi konvehtikipossa ja pää luuli, että on maanantai. Mutta kyllä tämä taas tästä! Ja on itse asiassa aika virkistävää jättää joulukirjat unholaan ja keskittyä ihan muunlaisiin aiheisiin, kuten esimerkiksi kakkajuttuihin. Kyllä, kakkajuttuihin. Vessapuheilta ei nimittäin voi välttyä, jos kotona asustaa pieniä lapsia, sillä jostain syystä kakka- ja pissa-asiat kiehtovat lapsia ihan mahdottomasti. (Ja kyllähän pieruhuumori monia aikuisiakin naurattaa.) Löysin syksyllä kirjastosta helmen, johon arvasin lasten rakastuvan:  Pikkumyyrä joka tahtoi tietää kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä.  Tällä hetkellä tämä lastenkirjallisuuden klassikko on viisivuotiaan toiveesta meillä lainassa jo toistamiseen. Pikkumyyrä joka tahtoi tietää kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä  on tarina myyrästä, joka

Aatto lähestyy, ja meillä jatketaan joulutarinoiden parissa tunnelmointia. Niissä sentään lunta tuiskuttaa ja lumikinokset kimmeltävät kauniisti. Täällä Turussakin oli jo hiukan lunta, mutta nyt on taas siirrytty perinteisempään loskaan ja jäiseen sohjoon. Silti olen aamuisin kuunnellut lempijoululaulujani hymyssä suin kävellessäni töihin läpi aamuisen keskustan. Yliopistonkadun jouluvalot, Stockmannin satumainen näyteikkuna ja kauppatorille kojujaan pystyttelevät myyjät luovat jouluista fiilistä, vaikka valkeaksi ei taida turkulaisten joulu ehtiäkään. Tämän viikon kirjaa ei tarvinnut kauan miettiä. Totta kai se on Mauri Kunnaksen   Joulutarinat ! Esikoinen sai tämän meiltä joululahjaksi ensimmäisenä joulunaan, ja siitä lähtien sitä onkin luettu kovasti joulun aikaan. Kirja on kokoelmateos Mauri Kunnaksen kolmesta joulutarinasta:  Joulupukki (1981),  Kaksitoista lahjaa Joulupukille (1987) ja  J

Hyvää kolmatta adventtia! Siemailen tässä glögiä ja kuuntelen Spotifyn tarjoilemaa joululaulukattausta. Viikon päästä on jouluaatto, jota meillä odotetaan kyllä jo tosi innokkaasti. (Niin innokkaasti, että lapsilla meinaa välillä karata riehumismopo käsistä.) Adventtisunnuntain ratoksi ajattelin esitellä laulukirjan, joka löytyy varmaan aika monen lukijankin kodista: Joulupukin soiva laulukirja jonka on kuvittanut Mauri Kunnas . Jos en ihan väärin muista, lapset saivat tämän mummilta ja ukilta jouluna 2014, ja siitä lähtien tämä kirja onkin säestänyt tämän perheen joulunodotusta. Joulupukin soiva laulukirja  on jaettu kolmeen osaan:  Juhla on verraton , Joulupukin töissä ja Joulupuu on rakennettu . Yhteensä lauluja on 43, joten kuunneltavaa kyllä riittää. Toisin kuin monet ääntä tuottavat lelut ja kirjat, tämä kirja ei ole ollenkaan ärsyttävä! Toki asiaan saattaa vaikuttaa se, että rakastan joulua ja jou

Yksi tämän perheen luetuimpia joulukirjoja on jo muutaman vuoden ajan ollut Astrid Lindgrenin   Joulukertomuksia . Esikoinen sai tämän klassikoita tulvillaan olevan kokoelmakirjan mummilta ja ukilta joululahjaksi kaksivuotiaana. Mitä tulee lumisten maalaismaisemien ja jouluisten tunnelmien kuvaamiseen, Astrid Lindgrenille ei kyllä minun mielestäni kukaan vedä vertoja. "Heti herättyämme juoksimme keittiöön ja siellä äiti laittoi kuntoon kahvipöytää. Ja sitten me kaikki istuimme olohuoneessa takan ääressä ja joimme kahvia, vaikkeivät meillä lapset saa muulloin kahvia. Ja me saimme rusinapullia ja piparkakkuja ja pikkuleipää. Ja joulukuusi oli huoneessa ja tuoksui niin mahdottoman hyvältä."  ( On hauskaa, kun on joulu - luku kirjasta Lotta, Janne ja Minnamanna ) Olin ensimmäisenä adventtina Perhekahvila Vaahterapuussa lukemassa joulusatuja ja luin tästä Lindgrenin kirjasta tarinan  Lot

Joulu on jo ensi viikolla! Meillä on piiloteltu joululahjoja vähän sinne sun tänne saunasta ja vaatekaapeista lähtien. Pienoisesta tilanpuutteesta huolimatta kyseessä on positiivinen ongelma, sillä pursuilevat kaapit tarkoittavat sitä, että lahjahommat ovat paketissa! Jos teillä on vielä lahjasäkissä tilaa, tässä muutama hyväksi havaittu kirjahelmi joko yhdessä ääneen luettavaksi tai jo vähän varttuneemmalle lukijalle itse luettavaksi. Kirjat on suunnattu suurin piirtein esi- ja alakouluikäisille lapsille, mutta aikuinenkin lukee näitä ääneen ihan ilokseen. Kirjat on saatu arvostelukappaleina kustantajilta. 1  Kirja: Tinka ja Taika Teksti: Sanna Isto Kuvitus : Julia Vuori Kustantaja : WSOY 2011 Tämä Sanna Iston esikoisteos pääsee varmasti lempikirjojen joukkoon, jos lapset ovat tykänneet esimerkiksi Marjatta Kurenniemen Onnelista ja Annelista tai Taru Viinikaisen Tiltusta ja Letusta . Kirjan

Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten. Uskaltaisin lyödä vetoa sen puolesta, että teidänkin kotoanne on lähtenyt joulupukille sellaisia kirjeitä, joihin on raapustettu hatarilla tikkukirjaimilla Lego-aiheisia toiveita. Olenko oikeassa? Meilläkin esikoisen toinen suurempi lahjatoive liittyy juuri näihin palikoihin, nimittäin Lego Friends Heartlake Hospital -kokonaisuuteen. Tähän asti hänellä on ollutkin vain pikkuruisia Lego-pakkauksia ja yksi isompi laatikko täynnä erikokoisia ja -värisiä Legoja luovaan rakenteluun. Toki ymmärrän, että isolla ja yksityiskohtia tulvillaan olevalla Lego-sairaalalla on sitten kiva leikkiä ja valtavan mukava sitä on varmasti rakentaa, mutta itse toivoisin myös mahdollisimman paljon sitä "tavallista" Legoilla rakentelua. En nimittäin muista omasta nuoruudestani, että me olisimme rakennelleet mitään valtavia Lego-kokonaisuuksia, vaan meidän Lego-leikkimme olivat nimeno

Pekka Töpöhäntä viettää joulua  kertoo kissojen joulunvietosta. Toffen kahvilassa juodaan joulukattilattea ja syödään hiiripipareita ikkunasta roikkuvien ruseteilla koristeltujen rotanhäntien luodessa jouluista tunnelmaa. Pekka kuulee perheensä lapsilta, Ollilta ja Pirkolta, että jouluna puetaan kuusi juhla-asuun ja luulee tietenkin, että kuuselle puetaan ihan oikeat vaatteet. Pirkko kertoo myös, että " jouluna on tärkeintä olla kiltti ". Innoissaan kaikesta oppimastaan Pekka kertoo kaverilleen Maijalle, miten ihmiset viettävät joulua, ja päätyy lopulta pitämään epävirallista joulukoulua Riston ja Rauhan Röllö-pennulle. Monni käyttää tilaisuutta hyväkseen ja lavastaa Pekan syypääksi erinäisiin kommelluksiin ja onnistuu samalla vaikuttamaan itse paljon kiltimmältä kuin onkaan. Monnilla on kavala suunnitelma: hän naamioituu joulupukiksi ja saapuu Ullan järjestämiin joulujuhliin jakamaan lahjoja vain kaupungi