Pikku siili on hurmaava seikkailusatu 70-luvulta
Lea Pennanen / Maija Karma / Otava 2006
Pikku Siili on Lea Pennasen sykähdyttävä seikkailukertomus vuodelta 1979, jossa Eläinten metsän asukkaat yrittävät parhaansa mukaan selviytyä ihmisten ja petoeläinten aiheuttamien vaarojen keskellä.
Pääosassa on rohkea, hyväsydäminen pikkusiili, jonka perheellä on
vaikeuksia saada tarpeeksi ruokaa. Törmättyään salaperäiseen Nippeli
Kulkurirottaan pikkusiili ajelehtii lautallaan Eläinten metsään, jossa
häntä oli jo odotettukin. Metsän asukkaita suojelee uljas Kissa
Kiisseli, ja hoivaa ja muonaa tarjoaa urhoollinen ja pikkuruinen Hiiri
Hii, ja näistä kahdesta kaveruksesta tulee nopeasti pikkusiilin
läheisimmät ystävät. Häntä varoitetaan kavalasta Kettu Keikurasta, joka
kuljeskelee pata päässään ja yrittää saalistaa pikkueläimiä. (Siinä
kuitenkaan koskaan onnistumatta - ja kun Kettu Keikura kirjan lopussa
löytää itselleen vaimon Hopeasilmä-nimisestä "omenaketusta", hänestäkin
tulee kasvissyöjä.)
Parasta tässä Pennasen kirjassa on tenhoava ja kekseliäs kieli, joka on aivan omaa luokkaansa. Eläimet ovat herttaisia ja loppu onnellinen, mutta kirjassa kulkee kuitenkin karuna punaisena lankana muistutus siitä, että me ihmiset emme todellakaan kohtele luontoa ja eläimiä siten kuin niitä kuuluisi kohdella. Jännitystä tarinassa on juuri sopivasti kutkuttamaan alle kouluikäisten mahanpohjia ilman, että mikään olisi kuitenkaan liian pelottavaa.
Etsiessäni tietoa Lea Pennasesta, joka lastenkirjailijana oli minulle ihan vieras nimi, sain selville, että hänhän on tehnyt työuransa Yleisradion lastenradio-ohjelmien parissa! Hän sai Tirlittan-palkinnon - eli Suomen Kirjailijaliiton myöntämän tunnustuksen suomenkieliselle lasten- ja nuortenkirjallisuudelle - vuonna 2009. Enkä kyllä yhtään ihmettele. Pennasen tunnetuin teos, Piilomaan Pikku Aasi, sujahti juuri lastenkirjojen toivelistalleni!
Parasta tässä Pennasen kirjassa on tenhoava ja kekseliäs kieli, joka on aivan omaa luokkaansa. Eläimet ovat herttaisia ja loppu onnellinen, mutta kirjassa kulkee kuitenkin karuna punaisena lankana muistutus siitä, että me ihmiset emme todellakaan kohtele luontoa ja eläimiä siten kuin niitä kuuluisi kohdella. Jännitystä tarinassa on juuri sopivasti kutkuttamaan alle kouluikäisten mahanpohjia ilman, että mikään olisi kuitenkaan liian pelottavaa.
Etsiessäni tietoa Lea Pennasesta, joka lastenkirjailijana oli minulle ihan vieras nimi, sain selville, että hänhän on tehnyt työuransa Yleisradion lastenradio-ohjelmien parissa! Hän sai Tirlittan-palkinnon - eli Suomen Kirjailijaliiton myöntämän tunnustuksen suomenkieliselle lasten- ja nuortenkirjallisuudelle - vuonna 2009. Enkä kyllä yhtään ihmettele. Pennasen tunnetuin teos, Piilomaan Pikku Aasi, sujahti juuri lastenkirjojen toivelistalleni!
Kommentit
Lähetä kommentti
Täällä voit kommentoida! :)