Enid Blyton / suom. Lea Karvonen / Tammi Viisikon loma uhkaa mennä pilalle, kun heidän pitää huolehtia Peter-sedän työkaverin lapsesta. Peter-setä on, kuten tavallista, mukana huippusalaisessa tiedeprojektissa, josta myös rikolliset ovat kiinnostuneita. Hänen työkaverinsa pelkää, että rikolliset sieppaavat hänen lapsensa ja kiristävät häntä paljastamaan kaikki salaisuutensa. Berta tuodaan oikopäätä Kirrin Bayhin, jossa Pauli ottaa tapansa mukaan tulokkaan vastaan hyvin happamasti. Mutta mitä tekevät Peter-setä ja Fanny-täti? Lähtevät kahdestaan työmatkalle ja jättävät lapset, myös sen heidän vastuulleen jätetyn, sieppausuhan alla olevan, pärjäämään keskenään. Lapsenryöstäjät iskevätkin pian yön pimeydessä, mutta saavat saaliikseen väärän lapsen.  Viisikko ja lapsenryöstäjät poikkesi jonkin verran aiemmista, sillä   ▪︎ se on vielä huonommin suomennettu kuin Lea Karvosen * kääntämät kirjat yleensä  ▪︎ ylikonstaapeli käyttäytyy kuin vastuullinen aikuinen eikä ratkeakaan riem...

Holly Jackson / suom. Leena Ojalatva / Karisto 2025 / arvostelukappale Red kantaa syyllisyyttä äitinsä kuolemasta. Isä pakenee suruaan alkoholiin, eikä muista huolehtia lapsestaan. Redillä ei ole rahaa, joten hänen paras ystävänsä Maddy keksii, että kaveriporukka voi matkata asuntoautolla kevätlomakohteeseen lentämisen sijaan. Sitten, keskellä harvaan asuttua seutua, illan jo pimetessä, autosta puhkeaa rengas. Ja toinen ja kolmas ja neljäs - joku ampuu asuntoautoa kohti. Joku, joka on valmis tappamaan saadakseen haluamansa. Joku, joka väittää, että heistä yhdellä on arvokas salaisuus... Kantaako salaisuutta Redin bestis Maddy tai hänen itseriittoinen isoveljensä Oliver? Vai Oliverin hiljainen tyttöystävä Reyna? Entä Simon, joka lainasi asuntoauton enoltaan tai Arthur, kaveriporukan uusin tulokas, joka saa perhoset lepattamaan Redin vatsassa? Vai voiko salaisuudenkantaja ollakin Red itse? Joka tapauksessa joku heistä kuudesta kuolee... Huh mikä trilleri! Koukuttava, jännittävä, kosketta...

Enid Blyton / suom. Lea Karvonen / Tammi 1995 (alkup. 1957) Nostalgiatrippini Viisikon parissa jatkuu. Viisikko lähtee lomareissulle Leon ja Dickin koulukaverin luo. Lähistöllä on perhosfarmi ja sattumoisin myös salainen lentokenttä. Luoliakin löytyy, koska mitä olisi Viisikko ilman luolaan teljettyä vankia? "Ja mitä asiaa hänellä oli kulkea myrskyssä keskellä yötä, jollei hän ollut yökkösiä metsästämässä?" -Leo Kirjan takakannessa vihjataan juonesta sen verran, että "yöllinen perhosten keräily alkaa vaikuttaa perin epäilyttävältä puuhalta". Lisäksi kerrotaan, että salaiselta lentokentältä häviää kaksi lentokonetta - ja kohta myös lentäjät katoavat. Liittyvätkö perhoset ja lentoharrastus jotenkin toisiinsa? 🧐 Pakkohan tämä oli selvittää! Annan tälle kirjalle arvosanaksi kaksi hedelmäkakkua ja puolikkaan sardiinipurkin.

Maria Turtschaninoff / Tammi 2014 Maria Turtschaninoffin kirjoittama, Finlandia-palkittu Maresi on kaunis tarina täynnä iätöntä viisautta ja naiseuden voimaa. Kirjan minäkertoja, nuori ja tiedonhaluinen Maresi on paennut nälkää sisarten asuttamalle saarelle Punaiseen luostariin. Tarinan alussa hän kertoo lukijalle kirjoittavansa ylös saarella tapahtuneen verilöylyn. Punainen luostari on saanut elää pitkään rauhassa ilman tunkeilijoita. Jokaisella saaren asukkaalla on paikkansa, eikä kukaan ole toista tärkeämpi. Riitit, seremoniat ja sisarten pitämät oppitunnit luovat perustan rauhalliselle, työteliäälle elämälle. Turvallisuus saarella alkaa järkkyä, kun säikky, kaltoinkohdeltu Jai hakee turvaa luostarista. Jain kostonhimoinen ja julma isä on saanut vihiä tyttärensä olinpaikasta ja hyökkää palkkasotilaineen luostarin väkeä vastaan. Alkuäidin voima ja kaikkien - mutta erityisesti Maresin - rohkeus punnitaan hurjassa kamppailussa. Punainen luostari värjäytyy jälleen kerran vereen. Huh mi...

Hotelli Vaakunan ikkunalaudalla kelpasi lueskella. Eikä yksikään pelastunut  on  Agatha Christien  tunnetuimpia teoksia ja todennäköisesti ainakin ysärinuorille tuttu pakollisena koululuettavana. Itse luin tämän psykologisesti piinaavan suljetun tilan mysteerin ysillä, sitten toistamiseen joskus parikymppisenä ja tänä keväänä kävin katsomassa sen näytelmänä. Seuranani HKT:n Arenassa oli kohta 13-vuotias esikoinen, johon yli 80 vuotta vanha tarina upposi oikein hyvin. Tässä lyhyt kuvaus ilman spoilauksia - tosin kirjan nimikin on aikamoinen juonipaljastus. Pariskunta Rodgersille tarjotaan työpaikkaa herra ja rouva Owenin saarelta. He ehtivät hädin tuskin pölyt pyyhkimään, kun vieraat alkavat saapua. Isäntäväkeä ei näy missään, ja nopeasti käy ilmi, että jokainen saarelle saapunut on kutsuttu sinne tekosyyn varjolla. Visiitin oikea tarkoitus kerrotaan karmivasti gramofonilevyllä. Säikähtäneiden vieraiden huomio kiinnittyy myös takanreunuksella oleviin, pieniä sotilaita esit...

  Tui T. Sutherland / suom. Peikko Pitkänen / Gummerus 2025 / arvostelukappale Olipa kerran Pyrrhia, lohikäärmeiden hallitsema valtakunta, joka oli jakautunut seitsemään heimoon: taivassiivet, yösiivet, hiekkasiivet, jääsiivet, merisiivet, mutasiivet ja sadesiivet. Jokaisella heimolla oli omat erikoiskykynsä, liittolaisensa ja vihollisensa. Tui T. Sutherland - yksi Soturikissojen kirjoittajista - on luonut aivan huikean fantasiasarjan, jonka kymmenes osa kuvassa näkyvä Kavala sydän on. Kirja päättää sarjan kakkossaagan, joka on kertonut Jadeakatemian nuorista oppilaista. Ykkössaagan ytimessä olivat viisi kohtalon lohikäärmeenpoikasta, jotka lopuksi perustivat kaikille heimoille tarkoitetun Jadeakatemian. Oppilaitoksessa ei kuitenkaan ole niin turvallista ja rauhanomaista kuin kohtalon lohikäärmeet toivoivat. Kavalassa sydämessä on nokkelan hiekkasiiven, Qiblin, vuoro pelastaa maailma. Vaanija, yksi kaikkien aikojen pahimmista lohikäärmeistä, on nimittäin päässyt pake...